perjantai 5. lokakuuta 2012

Beibi skitsoo ja unohdan syödä

Itkettää, itkettää, itkettää. Hengästyttävää ''ota mut syliin tai kuolen''-itkua. En tiedä mitään stressaavampaa :'( En tiedä mikä vauvalla on, joten en osaa auttaa. Sylissä ei oo kivaa, hoitopöydällä - jolla lysti on yleensä aina taattu - ei oo kivaa, ulkona sataa joten vaunuihin ei pääse ja tutti ei kelpaa. Äiskän kanssa höpöttely ei oo kivaa. Ei oo kuuma eikä oo kylmä. Vaippa on juuri vaíhdettu ja vauva ruokittu. Mutta joku on huonosti :( Yleensä hymyilevällä ja tosi kiltillä vauvalla on nyt kiukkupäivä. Voi toista!

Mulla on kova nälkä. Neuvo ''laita itkevä vauva sitteriin siksi aikaa että saat syödyksi'' ei oikein toimi mulla. En halua kuunnella lohdutonta itkua yhtään, joten vauvan ollessa minuutin verran sitterissä mä nappaan jotain jääkaapista, ja seuraavaks harmittelen kun syömisrytmi meni peballeen ja terveellisyydestä ei oo tietoakaan. Tai no loppujen lopuks, ei ruoka jaksa nyt kiinnostaa yhtään.

Ottaessani Hertan rinnalle hän rauhoittuu melkein heti. Nyt mä kuuntelen vaan pienen pientä itkun jälkeistä nyyhkytystä. Hertalla ei ole nälkä, mutta tissi suussa lohduttaa pientä kummasti. Näyttäis siltä että hän nukahti, mutta heti kun mä liikahdan, vauva hätääntyy, ''mihin piruun se tisu nyt meni?!''.  Jatkan siis huvituttina olemista. Silittelen varovasti pientä päätä ja Hertta imeskelee rintaa unisena. Nyt hän nukahti, ja siirtyi vaunuihin jatkamaan uniaan. Pikkutyttö oli varmaan vain väsynyt, koska yleensä tähän mennessä ollaan nukuttu jo parikin tuntia. Uni ei vaan meinannut tulla :( Saa nähdä miten loppupäivä menee, sais sitä kiukkua vähän tullakin kun Hertta muuten on niin kiltti. Kaikkiahan meitä kiukuttaa joskus. Hyvää päivänjatkoa teille, tää väsynyt äippäkin käy pikkupäikkäreille!

''Te isot ihmiset ymmärtäkäähän,
voi pientäkin joskus ottaa päähän.
Voi lastakin väsyttää päivän työ,
ja häneltäkin huonosti mennä yö.
Voi raivari tulla ja palaa roppu
kun aina on kamala hoppu.

Ei murheet ole vain isojen alaa,

voi pikkuiseltakin pinna palaa.
Voi harmeja sattua aamusta asti,
niin että keljuttaa kamalasti.
Voi äiti huutaa ja ymmärtää väärin,
voi isääkin siepata ylenmäärin.
Voi päivä mennä pipariksi,
niin että on pantava ranttaliksi.

Siis: Koettakaa ottaa lapsenne lukuun,
kun kuulutte samaan heimoon ja sukuun,
ei aina paista ja ole kesä,
eikä kotikaan ole vain kilttien pesä.
Jos paha päivä on sulla ja mulla
niin annetaan kiukkujen tulla,
niin ei aina vallitse riita ja känä
ja pysytään muutenkin terveempänä!''
Runo täältä.

12 kommenttia:

  1. kuulostaa tutulta. oman lapsen itkua on kamala kuunnella kun ei tiedä mikä on

    VastaaPoista
  2. Voi teitä! Toivottavasti ei tuu toistumaan liian usein! :) Mutta joskus näitä itkupäiviä vaan on.. Meillä itkuja on vähentänyt huomattavasti se, että en anna tuon 10vk pojan olla hereillä pidempään kuin korkeintaan 1,5h, yleensä tunnin hereilläolon jälkeen jo alan nukuttamaan. Levollinen vauva nukkuu paremmin! Yliväsyneenä meidän poika laittaa todellakin ranttaliks! :D

    Mutta ei se aina ole sitä yliväsymystäkään. Joskus vaan itkettää! Sillon kannattaa muistaa itse olla rauhallinen ja pitää mielessä, että vauvat vaan itkee välillä paljon eikä se tarkoita että äiti olis tehnyt mitään väärin :)

    Joku aika sitten meidän vauvalla oli juuri tuollainen hetki että mikään ei auttanut, paitsi meillä ei auttanut edes tissi. Pieni vaan itki ja huusi taukoamatta. Kaiken (juttelun, naurattamisen, vaipanvaihdon, puhtaat vaatteet, hoitopöydän, kehdon, sitterin, tanssimisen, kävelemisen, laulamisen... jne.) kokeiltuani totesin että en voi mitään enempää tehdä kuin vaan olla toisen lähellä, joten otin pojan rinnalleni ja menin kiikkumaan keinutuoliin. Siinä silittelin itkevän vauvan selkää ja kiikuteltiin yhdessä kunnes pikkuhiljaa itku loppui :)

    Kyllä sitä jonkun 10-15min vielä siinä keinutuolissakin kesti, mutta lopulta rauhoittui. Sen jälkeen vauva nukahti ja pysyi unessa, jonka jälkeen pääsin levollisin mielin itsekin nukkumaan. (Hyvä neuvo jonka sain: vasta siinä vaiheessa kun vauva nukahdettuaan herää melkein heti uudestaan itkemään monta kertaa peräkkäin, voi alkaa miettiä, josko kyseessä olisi jotain mistä kannattaa puhua lääkärille.)

    Tsemppiä! ♥ Kannattaa todellakin muistaa itsekin nukkua mahdollisimman paljon, kun väsyneenä on paljon rankempaa kuunnella toisen itkua sillon kun mikään ei auta :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. musta tuntuu että hertta on aika usein yliväsynyt, joten täytyy koittaa tota reippaan tunnin jälkeen nukuttamaan alottelua, jos toimis meilläkin :)

      Poista
  3. Voi teitä, tuttu tunne! :( Mutta kyllä se siitä.

    VastaaPoista
  4. Voi mulla on sama; kun pieni itkee, niin ei sitä voi mihinkään jättää, että itse kävis syömässä. Ei vaan kestä kuunnella toisen hätää, kun se toinen on rakkainta maailmassa. ♥ Toivottavasti loppupäivä on teillä parempi.

    VastaaPoista
  5. Voi sitä pientä, ja voi äitiä kun pieni vaan itkee :( Toivottavasti unet auttaa ja paha mieli menee pois! hyviä päikkäreitä. <3

    VastaaPoista
  6. voi harmi :( eihän tuo ole sitä koliikki-itkua? toivottavasti Hertan paha mieli menee pois <3 tässä linkkiä; http://www.sairaslapsi.com/sairaudet/koliikki

    VastaaPoista
  7. Älä epäile heti koliikkia jos tyttö on yleensä tyytyväinen:) meidän hymytytöllä oli jossain vaiheessa viikon, parin jakso, jolloin mikään ei kelvannut ja vaan itketti. Ei kivaa kenellekään:( Lohdutukseksi voin sanoa että ohi se menee :)!! muista nyt kuitenkin myös oma hyvinvointi, kehittele jotain helppoja safkoja mihin ei tartte kuluttaa aikaa(uunissa valmistettavat pakasteruoat on aika in). Ootteko kokeilleet rintareppua? Meillä tyttö ei viihdy repussa, mutta pakosta oon opetellut kokkailemaan, pyykkäämään ja siivoamaan yhdellä kädellä:D

    VastaaPoista
  8. Tsemppiä teille sinne (:

    Oon taas selaillu näitä vauva-blogeja ihan huolella tässä illalla ku vauvakuume nous taas ihan hurjii lukemii ku kävin tänää ihailemssa ja pitelemässä sylissä sellasta pientä 5 viikkosta tyttöö. Sun blogi on ihana, tuo lievitystä tähän vauvakuumeiluu. Ootte niin HERTTASEN tuntunen perhe (:

    VastaaPoista
  9. Ihana kuva teistä <3 En usko et on koliikkii ku jossai oli et koliikki alkaa kolme viikkosena. Meijä poika ei oo koskaa huutanu sillee et mikää ei auttais. Välil tietty huutaa vaikka olis vaipat vaihdettu, syötetty, pidetty sylis, jne.. Mut tiedän heti et itku loppuun kun nänni lähestyy vauvan suuta xD vauva varmaa haistaa tai näkee nännin, en tiiä xD Sit tää välil nukahtaa siihen ku imetän ja ku lähen pois nii itku taas alkaa ja haluu taas syödä tai sit tää vaan pitää mua huvituttina xDD <3 joskus ku oon ite väsyny nii nukahdan samal ku imetän, mun mielestä imettäminen on rentouttavaa :D ja sit tost ruoka jutusta. Haluaisin välil syödä aamiaiseks tai iltapalaks myslin mis marjoja ja kaikkee sekaisin, mut ei sellasta ehi koskaa tekeen! Syön aina leipää aamiaiseks ja iltapalaks xD välil yöl mul on kauhee nälkä ja haen sit taaas leipää ja imetän samal ku syön xD

    VastaaPoista

© Bella Bambina 2012 | Blogger Template by Enny Law - Ngetik Dot Com - Nulis - Jemina Immonen