tiistai 31. heinäkuuta 2012

''Tervetuloa synnyttämään huomenna!''

rv 36+5
Joo, niin meille sanottiin äsken synnytystapa-arviossa! Viikonloppuna olleet ennakoivat supistukset oli näköjään tehny vähän taikojaan, kohdunsuu oli ihan vähän jo auki, yhdelle sormelle vaan, mutta kyllä täällä päässä jo ilostuttiin! :) Oli kiva kuulla, et kyllä tässä jo loppua kohti ollaan menossa. Voihan tässä vierähtää vielä monta viikkoa, mut oli kiva kuulla, että nyt jo on tapahtunut jotain pikkuriikkistä edistystä! Porukat ei meinaa pysyä housuissaan, niin paljon niitäkin alkoi jänskättämään. Mikko jo äsken Hertalle kertoili, että kuinka paljon se vauvelia oottaa, mutta tulkoon Hertta sitten kun haluaa :) Vielä ois hyvä pysyä vähän aikaa sisällä, koska kätilön kanssa oli vähän juttua siitä, että pienet vauvat tykkää vaan nukkua, ja niitä sit pitää herätellä vähän väliä syömään. Mutta kaikki oli hyvin, joten taas kerran voidaan huokaista helpotuksesta, yksi onnistunut käynti jälleen takana. Ainiin, ja painoarvio oli 2400g, aika pikkuiselta kuulemma vaikutti, vaikka tähänasti vauva on ollu ehkä ihan vähän ''normaalia'' isompi, tai siis näin me ollaan neuvolasta saadun kirjan perusteella aateltu.

Meillä oli Mikon kanssa tarkoituksena lähteä perjantaina Forssaan Holjille, mutta saa nähdä että jaksanko ollenkaan. Pari viime yötä ja päivää on ollu niin kauheen epämukava olla kostean ilman takia. Huh huh, jos perjantaina on samanlaista säätä, niin taidan jättää suosiolla väliin, vaikka oisinkin super-innokas näkemään Jukka Pojan! Lauantaina mennään kuitenkin mökille juhlistamaan mun synttäreitä, vähän myöhässä, mutta kuitenkin :)

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Mystinen sairaalakassi

Aihe joka on käydään läpi varmaan jokaisessa raskausblogissa jossain vaiheessa - mitä sinne sairaalalaukkuun nyt pitikään pakata?

Mä oon monesta paikasta nyt lueskellu, että mitä sinne laukkuun nyt pitäiskään pakata mukaan kun lähetään synnärille. Mut mulle ei vaan oo jääny mitään mieleen! Mikko on jo pari kertaa sanonu, että sen laukun vois pakata valmiiks, mutta en vaan oo saanu aikaseks mitään pakkailuja koska se ei oo tuntunu ajankohtaselta. Synnäriin tutustumiskierroksella kuitenkin kehotettiin pakkaamaan se laukku hyvissä ajoin, ja mulla on pari-kolme päivää ollu ennakoivia supistuksia (menkkakipu+maha menee pinkeeks = ennakoivia supistuksia vai harjoitussupistuksia?) ja ajattelin, että kyllähän sen kassin vois yrittää saada täyteen.

Mutta siis nyt mä tarvisin vähän vinkkejä siihen, et mitkä jutut ois ihan pakollisia ottaa mukaan. En haluais mitään turhaa laukkuun, mutta enhän mä tiedä mikä oikeesti on turhaa ja mikä ei, kun ei kokemusta oo siitä, et mitä mä siellä teen ja kauanko joudun esim. oleilemaan yksin yms... Meiltä sairaalaan on n. 15-20 min matkaa, joten jonkun välttämättömän puuttuessa Mikko voi sen mulle varmasti tuoda :)

Mulle on tällähetkellä mukana lompsa, neuvolakortti, laturi, kännykkä ja kuulokkeet. Noi kulkee muutenkin oikeestaan aina mukana. Sit kans imetysliivit ja liivinsuojuksia. Ainiin ja mulle kotiutumisvaatteet! Melkeen unohtu.



Vauvalle on puklurätti, muutama vaippa, pari tuttia ja sit noita vaatteita, joista oon muuten ihan pihalla, et kuinka paljon niitä pitää nyt sit pukea ylle ku lähdetään pois sieltä sairaalasta kotiinpäin...


Nyt siis te saatte sanoa, että mitkä pyllyrasvat sun muut ois teidän mielestä hyvä olla mukana, mulla ei nyt äkkiseltään tuu mieleen muuta mitä voisin heti pakata! Vaikka varmasti vielä paljon on pakkaamatta... :)

torstai 26. heinäkuuta 2012

Synnäriin tutustuminen

rv 36
Eilen me käytiin Mikon kanssa tutustumassa sairaalaan. Meidän lisäks siellä oli about 8 pariskuntaa, eli ihan mukavasti porukkaa. Ekaks jutskattiin synnytyksen kulusta, synnytysasennoista, kivunlievityksestä ja päivistä synnytyksen jälkeen. Mikkoa käynti kuulemma helpotti ja tavallaan rauhoitti ja se kehukin että sillä oli tosi kivaa, mutta mua alko lähinnä jännittää vaan enemmän. Ajattelin suurinpiirtein kokoajan että apua, ens kuussa me ollaan täällä ihan tositoimissa...

Kohokohta oli vastasyntyneen vauvan näkeminen, ja musta oli tosi hellyyttävää nähdä, et Mikko melkeen suli siihen paikkaan ku tuijoteltiin pientä tuhisijaa :) Koko illan se kotonakin sit jutteli Hertalle kaikkea tosi ihanaa. Mun muru on varmasti paras isukki meidän Hertalle!

Tuntuu vaan niin oudolta ajatella, et ihan oikea pikkuvauva asustelee tuolla mun mahassa. Mä en oo mitenkään erityisen paljon ollu vastasyntyneiden kanssa tekemisissä, viimeks varmaan 4 vuotta sitten pidin kummityttöä sylissä, mut jotenkin se hämmensi et kuinka pieni se ihminen mun sisällä oikeesti onkaan. Sellainen minipieni elämänalku, joka valmistautuu tulemaan ulos. Voi, miten mä rakastankaan tätä minipientä elämänalkua ♥

Perhehuoneista oli tosi vähän juttua eilen, enkä oikeen nyt saanu täyttä tietoutta siitä, et miten homma sit toimii, oltiin sitten perhehuoneessa tai yhteisissä tiloissa. Mun kummitäti sano, että perhehuone kannattaa ehdottomasti ottaa, mutta miten on, onks ne ''yhteishuoneet'' ihan totaalikamala vaihtoehto, ja voittaako perhehuone ne mennen tullen?

Ainiin, ja sit vielä pikkunen kuva mun uudesta lempparikorusta, jonka sain Mikolta synttärilahjaks. Sain mä muutakin, mutta tää nous iha ykköslemppariks. En mee ilman sitä enää mihinkään, tänäänkin se toi onnea ja auttoi mut autokoulun kirjallisista läpi! ;) 


keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Raskausarvet

Mä suhtaudun näihin jälkiin muistona raskaudesta, eikä ne nyt mitenkään suuremmin mua haittaa. Mulla on alusta asti ollu pienet jäljet kyljissä, mutta nyt ihan lyhyessä ajassa ne on suurentunu ja tummentunu. Mahaan mulle tuli jäljet yhdessä yössä. Ei nää mitään nättejä oo, mutta kuuluu asiaan ja kyllä nää tästä vaalenee, terkkarikin lohdutteli viime käynnillä että kyllä ne siitä. Oon rasvaillu ahkerasti joka ilta alusta asti, jo ennenkuin maha alkoi pyöristyä, enkä nyt oikeen osaa sanoa et onkse rasvailu ees vähän auttanu, ku kuitenkin näitä raskausarpia on aika paljon tullu. Oon kyllä käyttäny vaan normi kosteusvoiteita, tiedä sitten että oisko mun kyljet eri näköset jos oisin apteekista jotain rasvoja koitellu :)

Rintoihin tuli arvet ekana. Niissä on vaan muutama pieni juova, ja ne tuli jo ihan alussa. Vähän sen jälkeen ku olin plussannu. Maitoakin on tullu kyllä jo pitkän aikaa, ja sen alun ''tissien kasvupyrähdyksen'' jälkeen on tullu vaan tosi vähän lisää kokoa, hiljalleen. Ehkä sit maidon noustessa synnytyksen jälkeen kokoa tulee taas, ja sen mukana näitä arpia.

Ei se mun maha nyt niin kovin ihana olekaan, vaikka monesti sitä on blogin puolella ja muutenkin kehuttu...  Kaikki ovat sanoneet siroksi ja tosi kauniiksi, mut ilman paitaa musta paljastuukin pikkutiikeri! Noi jäljet näyttää aavistuksen vaaleemmilta ku mitä ne oikeesti on, vaikka kuinka yritin hyväksikäyttää luonnonvaloa :( Ne ei vielä myöskään oo kipeitä, oikean kyljen jäljet - jotka on muutenkin tummempia ja tuntuu paremmin - on ehkä ihan vähän arkoja.

Älkääkä pelästykö mun napaa, joka on aika karun näköinen! Se on ollu ihan tumma siitä asti, kun se yks vähän agressiivisemmalla otteella toiminu lääkäri rullaili ultralaitteella sen päältä (silloinkun mulla vielä oli napakoru paikallaan... Nykyään reikä on ummessa).

Klikkaamalla näät kuvan isompana!


torstai 19. heinäkuuta 2012

Neuvola

rv 35


Moikkamoi! Tässä parin hiljaisen päivän aikana ei juurikaan oo tapahtunu mitään ihmeellisempiä, mä täytin tiistaina 18vee (wuhuu!) ja vietin sen synttäripäiväni yksin kotona kuunnellen sadetta. Porukat lähti lintsille, mut mulla ei ollu voimia siihen, et oisin koko päivän jaksanu olla liikkeellä. Joten silleen meni se synttäripäivä. Ensviikolla kuitenkin pari kaveria on lupautunu lähtemään mun kanssa muutamille alkoholittomille juhlan kunniaks ;) Saanpahan tätä täysi-ikäisyyttä pikkusen juhlittua!

Tänään meillä oli neuvola, ja kaikki oli hyvin. Neuvolassa on aina ihana käydä kuulemassa hyviä uutisia, ja parasta on vauvan sydänäänten kuunteleminen. Tosin vauva oli tosi villinä ja kiemurteli kokoajan, ja sellaisen tasaisen äänen saaminen oli vähän vaikeeta. Meidän terkka vaan naureskeli tälle pikku vintiölle :)♥ Sykkeeks saatiin kuitenkin 145.  Mikko pääsi pitkästä aikaa mukaan, ja terveydenhoitajakin oli iloinen että sai jutskailla meidän molempien kanssa. Hän oli myös tosi tyytyväinen, kun kerrottiin, että kaikki hankinnat on tehty. Mulla on tän raskauden ajan ollu hemoglobiini aika alhainen, (viimeks muistaakseni 111) vaikka oon syöny rautatabletteja joka päivä. Kolme viikkoa sitten mä lopetin, koska mun maha ei vaan kestäny niiden popsimista enää. Maha oli vaan ihan älyttömän kipeä kokoajan :(  Olin varma, et tänään mennään jo vielä alhaisemmilla luvuilla, mutta ylläripyllärinä se olikin 124, eli samanverran ku ihan alkuraskaudesta!  Onneks ei siis tarvii enää syödä noita rautatabletteja, ne teki mulle vaan pahaa :) Painoa oli kolmessa viikossa tullu vaan 500g lisää, mistä yllätyin, koska kasvu tähän asti on ollu 500g/vko. Paino on tällä hetkellä siis 77,5kg. Olin ajatellu, että 80kg ois mulla rajana, joten toivottavasti kiloja ei enää ihan hirveesti tuu.


Ja sit vielä pikkuiset sukat, jotka mun piti ostaa, koska muita vaatteita ei enää tosiaankaan tarvitse :)


Nyt kummityttö  repii mut väkisin pihalle, täytyy mennä! Seuraavaks ois varmaan tulossa huonepostaus, ku mun nyt kerrankin täytyy siivota tää huone tosisuper siistiks, tulevien rippijuhlien takia, jotka on siis lauantaina :)

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Mielipahaa ja pahaa oloa

Selvisin pari viikkoa ilman oksentelua, mut nyt se on taas alkanu rajumpana. Toivottavasti koko loppuraskaus ei oo samanlaista :( Jostain mä luin, et loppuraskaudesta voi tulla samoja oireita ku alussa oli...? Pahoinvointiahan mulla on ollu kokoajan, mutta nyt se on pahentunu.

Lisäks mä oon nyt tässä harmitellu yhden tutun kommenttia. Uskaltauduin ekaa kertaa pitkästä aikaa ulos (mulla nyt on ollu vaihe, etten oo ollu kovin innokas näkemään yhtään ketään, koska mun ulkonäkö ei niin hirveesti viehätä...) ja heti kotoa poistuttuani nuoreen seuraan sain typerän kommentin, joka pahoitti mun mielen. Mikon kaveri toivoi, että raskauden vois vielä keskeyttää. Tää kaveri  on sellanen huuliveikko, kehui kuinka mun tissit oli kasvanu ja mahaa siinä samalla, mut toi keskeytys kommentti tuntui musta tosi pahalta. Mä oonkin nyt perjantaista asti mylläny mielessäni ajatusta siitä, et mitä jos en saiskaan tätä rakasta lasta maailmaan. Hormoonit aiheuttaa sen, et heti meinaa tulla itku. Mä oon niin kiintyny tähän masun asukkiin, ja odottanu innolla pientä maailmaan ja et pääsisin tutustumaan. Ja nyt musta tuntuu, et loppuodotus on pilattu ton kommentin takia. Mulle nyt vaan tuli hirveä pelko siitä, etten tätä vauvaa saiskaan. En varmaan voi rauhottua, ennen kuin vauva varmasti on mun sylissä turvassa. Harmi, koska tähän asti oon kyllä nauttinu raskaanaolosta. Ja nyt mun fiilis on pilalla ja oon kokoajan jännittyny. Mä luultavasti ylireagoin, koska se kommentti oli puoliks vitsi, mut hormonit saa ehkä aikaan sen et se tuntu ihan kamalalta.

Hertan päivä alko tänään hikkailemalla. Kääntyispä toi tyllerö jo raivotarjontaan, vielä ollaan ihan poikittain ja tuntuu että vauvalta loppuu tila kesken, sen verran hyvin kaikki liikkeet tuntuu. Mulla on synnytystapa-arviointi on 31.7, kertoisko joku tietämättömälle, että mitä siellä tehdään?

Vielä loppuun rv 34+4 maha, ja vanha kuva ekasta ultrasta, jolloin syvästi rakastuin Herttaan! ♥




lauantai 14. heinäkuuta 2012

Pikkuisen sänky

Vihdoinkin Hertan ikioma sänky on paikoillaan :) Mä oon jännitelly, että joutuuko vauveli nukkumaan ekat yöt laatikossa, mutta eipä joudu. Mulla vaan on ollu alusta asti tunne, että haluan pikkuisen heti omaan sänkyynsä, vaikka laatikko ois ihan yhtä hyvä vaihtoehto aluks. Tohon ois kiva hankkia vielä joku härpäke roikkumaan, koska jotenkin ajatus siitä, että koko sängynpääty ois täynnä jotain pehmoleluja, on vähän ahdistava. Tai mä en vaan tykkää liiasta ''krääsästä''.

Toi oli meillä vähän sellasena projektina, että kun ostettaessa tosta näkyi oksien kohdat, niin aateltiin että ton vois kuitenkin sit hioa ja maalata uudestaan. Ja tosi nätti siitä tulikin :) Just sopivan yksinkertainen mun makuun ja sopii muutenkin meidän huoneeseen, ja ehkä joku roikkuva jutska sit kuitenkin sopis, eikä kuitenkaan oo liian levoton kokonaisuus.



Nykyään sen tuntee melko selvästi, et missä kohassa mahaa on jalka ja missä pää tai peppu. Vauva potkii vielä jonkin verran, tai venyttelee. Mun maha leviää monta kertaa päivässä sivuilta kun tytsy venyttelee oikeen kunnolla! Tässä ollaan monta päivää oltukin ihan poikittain, ehkä se Hertta ois vihdoinkin kääntymässä ja laskeutumassa ;) Toivottavasti, niin ei enää tulis sitä inhottavaa tunnetta, et ei saa henkeä kun vauva on niiiin korkeella, siinä ihan mun rinnan alla. Mut enää about kuukausi ja pikkusen pitäis tupsahtaa..! ♥

Toivepostauksia! Alan toteuttelemaan, jos vaan saan teiltä toiveita :-)

torstai 12. heinäkuuta 2012

Vaatteitavaatteitavaatteita

Mä luulin, että meille ei enää vaatteita tule, mutta väärässä olin. Taas on tullut mielettömästi kaikkea!Niinkin paljon, että osan laitan kirppikselle tai UFFille, koska ne ei vaan mahdu minnekään. Oltiin eilen perhetutuilla käymässä, ja siellä haluttiin eroon kaikesta vauvakrääsästä (vaatteista, leluista, sitteristä, puuhamatosta, ammeesta...). Ja ne sit tarttui meidän matkaan. Pähkäilin vähän puuhamaton ja sitterin välillä, kun muutama postaus sitten tuli paljon erilaisia mielipiteitä että onks sitteri tarpeellinen vai ei, mutta kummatkin, matto ja sitteri, sit otettiin.



Ja sit noi vaatteet. Ne on älyttömän ihania, mutta niitä on ihan liikaa. Siks mun täytyykin luopua osasta. Mä jaottelin noita nyt jotenkin silleen, että sukkikset, housut, bodyt, paidat, mekot, potkarit ja haalarit. Kuvat on huonoja, mut niitä voi klikata isommiks, ja jatkossa vaatteita kyllä näkee sit käytössäkin!








Leluja ja muita pikkuhärpäkkeitä mä en jaksanu kuvata, mutta kaikkea tuttiketjuista pipoihin ja kenkiin tuli kans napattua mukaan :)

Ainiin, onks kellään ollu kotidoppleria? Hertalla on nykyään niin paljon hiljasia päiviä, että toivoisin saavani mielenrauhan, jos hommaisin dopplerin ja pääsisin sillä vähän ite kuuntelemaan...

Ja lopuks vielä kyssäri, että voiks vauvakuume iskeä tässä vaiheessa? Tuttujen pieni tyllerö teki eilen suuren vaikutuksen muhun ja Mikkoon, ja nyt täällä ootellaan entistä innokkaammin (mikäli mahdollista) uutta tulokasta ♥ Enää ei kauaa, niin pitäis olla tyttö sylkyssä! Tänään viikkoja kasassa 34, eli voiton puolella ollaan...!

lauantai 7. heinäkuuta 2012

About 47 days to go

Laskettu aika on enskuussa.  Mulle tuli eilen hirmunen ikävä Herttaa, ku leikittiin illalla, ja sithän mä vast tajusin, että ei kauaakaan niin mä oon mun pikkuisen tytön (tai ylläripoitsukan) mami. Se tuli jotenkin tosi nopeesti ja ihan puun takaa mun mieleen, jotenkin mä oon vaan niin tottunu raskaanaolemiseen, etten oo ees ehtiny kaivata vauvaa syliini, mut eilen sit siinä vauvan peuhaillessa ja masua taputellessa tuli tosi kova ikävä just tätä syntymätöntä mussukkaa ♥

Tunnen tän vekaran jo nyt ihan omakseni, vaikken paremmin ookkaan päässy tutustumaan, kun mahan läpi. Tiedän mun pikkutytsystä sen verran, että illalla pitää aina peuhailla ja kääntyillä ihan hirmusesti, oikea puoli mahasta on paras paikka kerääntyä mykkyrään ku äippä on liikenteessä ja aina erityisen villin päivän jälkeen laiskottaa pari seuraavaa päivää. Vaavi treenailee ahkerasti hengityslihasten käyttöä, koska hikottelua tuntuu useita kertoja päivässä. Vauva innostuu aina, kun kuulee isukin äänen, ja tykkää kun silitellään masua. En malta odottaa, että pääsen kunnolla perille siitä, minkälainen tyyppi meidän lapsi onkaan! Oispa kiva jo päästä tutustumaan, mutta toivon kuitenkin hartaasti, että Hertta jaksaa olla masussa ainakin sinne rv 38 asti! :)

Synnytys ei vielä jännitä. Ihan hirveesti en sitä oo ees miettiny, mutta kyllä senkin aika tulee. Musta on vaan hyvä, etten vielä hermoile tulevaa, koska muuten mä varmasti kypsyttäisin pelkoni ihan liian suureks. Sen verran ollaan Mikon kanssa jutskattu, että se tulis mukaan synnytykseen, jossei vaan satu niin surkee tuuri, että se ois esim. töissä tai Forssassa just sillon, ku ois h-hetki. Se pääsis kyllä töistäkin lähtemään jos ois pakko, mut matka on aika pitkä :( Mun äiti on lupautunu tulemaan mukaan, jos vaan haluan. Mä en vielä oikeen tiedä, et rauhottaisko se, vai olisko parempi olla ihan vaan Mikon kanssa. Kuka teillä on ollu mukana synnytyksessä, vai onko ollu ketään?

torstai 5. heinäkuuta 2012

Vaippaongelmia ja pikkujuttuja

Kumpia sä suosit, kertakäyttövaippoja vai kestovaippoja? Luulin, että on itsestäänselvyys, että kertakäyttövaipat tulis meillä käyttöön, mutta oikeestaan haluunkin teiltä nyt mietteitä kestovaipoista. Lähipiirissä ei oo ketään, joka ois niitä käyttäny, kertikset on vieny voiton. Muutenkin keskustelupalstoja selaillessa oon huomannu paaaljon enemmän negatiivisiä kommentteja kestovaippoja kohtaan, ja siksipä haluisinkin nyt tietää, että miks te ootte valinnu just kertakäyttövaipat tai vastaavasti kestovaipat. Plussia/miinuksia molemmista?

Ja taas on tullu vähän osteltua... Oltiin Vauvaturvassa ja sieltä lähti mukaan kaikenlaista. Pakko myöntää, että olihan siellä ihan hirveesti kaikkia söpöyksiä, vaikka oon tähän asti ollu kaikkea turhaa krääsää vastaan :) Mukaan tarttui lakana, kosteusalusta, vastasyntyneen tutti (?) ensitutti, tuttipulloharja, pari tuttiketju, pari tuttipulloa, pullopusseja, rintakumeja ja sellanen härpäke, jonka voi laittaa roikkumaan vaikka vaunuihin. Jotakin saattoi jäädä mainitsematta, mutta nyt en saa mieleeni muuta.



Vasemmanpuoleinen on tuttiketju ja oikealla (se heilahtunut kuva, jota harmittelen hirveesti...) sit se vaunuista roikkuva härpäke. Vaihtoehtoja oli hirveen monia, mut noihin mä kuitenkin päädyin :) ♥  Vikaks maha rv 33, joka tuli tänään täyteen! :)


rv 33 ja maha näyttää pikkuselta!
Ainiin, ja sit lopuks vielä ihan pikkusen vauvan kuulumisia! Hertalla oli se 4 päivän paussi, jonka aikana mä ehdin jo huolestua, mutta neuvottiin juomaan hiilihapollisia juomia ja makeaa mehua, ja ehkä se sit oli se joka sai pirpanan liikkeelle, tai sit lekottelu sai vaan riittää, mutta nyt taas on villit meiningit! :) Kylkiin tulee aika paljon potkuja, ja se ei tunnu mukavalta, mutta silti mä oon onnessani kun tunnen vähänkin jotain. Harmikseni en oo laskeskellu, että kuinka usein vauva hikkailee, mut kertoja on päivän aikana tosi monia! Vähintään 3. Enimmillään, sanoisin et jopa 6. Ja maha senkun hytkyy... :) ♥

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Tallinnassa tuskissaan

Valitusta jälleen kerran... :D Nyt mä en sit loppuaikana poistukaan himasta ku korkeintaan kauppaan ja pienen pienelle lenkille. Pitemmät matkat ei tuu kysymykseenkään, sillä oltiin eilen Tallinnassa ja se oli yhtä tuskaa :( Mun jalat ei oo ikinä ollu näin kipeet ku nyt, ja supistuksia oli hirveesti, enkä siks uskallakaan lähteä enää minnekään, missä pitäis olla kokopäivä liikkeellä. Lähin kyllä tosi iloisin mielin aamulla liikkeelle, mut päivän kuluessa huomasin, että mun ei tehny yhtään mieli ostaa itelleni mitään, pelkästään vauvalle. Ei oikeestaan ees harmittanu, että en voinu sovittaa vaatteita joista normaalisti oisin ollu kiinnostunu. Sain itelleni kuitenkin kahdet imetysliivit, ja tukivyön, vihdoinkin! Mun selkä oli kamalan kipeä koko päivän, maha painaa jo niin paljon. Toivottavasti toi vyö auttais, kokemuksia tukivöistä? Pidin sitä eilen loppupäivän, mutta en kyllä osaa vielä antaa minkäänlaista arviota. Täytynee totutella pari päivää. Toi näyttää vaan isoilta pikkareilta, ja tuntuu siltä et paita ois kääriytyny ylös. Hämäävän tuntusta.




Tänään lähtee neljäs päivä, ku Hertta on hissukseen. Voiko olla, että tytsy ottais neljä päivää lepoa yhden spurttipäivän jälkeen? Yleensä lepopäivät on kestäny max. 2 päivää. Hikottelua on vaan tuntunu, ei juurikaan muuta. Miten mä saisin ton uinuvan vaavin hereille? Taidan kyllä soittaa neuvolaan jos pääsis kuuntelee nopeesti vaan sydänääniä, koska Hertta on yleensä tosi vauhdikas, ja nyt sit 4 päivää on menny ihan hiljasissa merkeissä.

Ainiin, ja laitoin nyt tohon ylös kyssärin, joihin toivoisin anoilta vastauksia :) Haluaisin vaan tietää, että onks teitä anonyymejä lukijoita!
© Bella Bambina 2012 | Blogger Template by Enny Law - Ngetik Dot Com - Nulis - Jemina Immonen