maanantai 8. helmikuuta 2016

Mee mökille äläkä jää kaupunkiin


Heti viimeviikon alusta tein tyttäreeni vaikutuksen, kun haukottelin maanantai-tyyliin ja tytär totesi silmät pyöreänä että "wau, mä en oo koskaan nähny NOIN isoa haukotusta". No kiitoskiitos kulta, se taitaa olla tämä maanantai! Maanantai meni vielä kotosalla kun Hennuli oli kipeä ja viikko tuntui ihan hirmu lyhyeltä kun hoito- ja työpäiviä oli vain neljä. Mitään kovin ihmeellistä ei tapahtunut, päivät rullas omalla painollaan ja veto oli vielä vähän pois sairastelun jälkeen.

Meidän viikonloppu taputeltiin aika rennosti nippuun! Perjantaina käytiin syömässä porukoiden kanssa ja tultiin melko myöhään kotiin. Tai no siis ennen yhdeksää, mutta Henskun nukkumaanmenoaika oli jo mennyt ja pientä väsymystä oli ilmassa. Me ollaan Henskun kanssa ihan samanlaisia; väsähdetään aikaisin ja herätään aikaisin. Siitä huolimatta kun päästiin kotiin, meni pampula makuuhuoneeseen, käski minun pysyä poissa ja pamautti oven kiinni. Makuuhuoneesta kuului ähinää, puhinaa ja laatikoiden avautumista. Hetken päästä makkarista asteli esiin ylpeä tyttö, joka oli itse riisunut päivävaatteet, vienyt ne pyykkikoriin ja etsinyt ja pukenut päälleen uudet puhtaat yökkärit. Ja tetysti äippäkin oli ylpee kun tuosta tytöstä on kasvanut niin omatoiminen, hommat hoituu vaan! Vielä hampipesut ja iltapisut ja ipana oli valmis sänkyyn. "Hyvää yötä kulta, mä rakastan sua" Lauantaina käytiin aamusta hoitelemassa asioita kävellen ja sitten lähdettiin möksälle. Hensku pääsi vaarin kanssa paljuun ja oli tyytyväinen!

Ja ai että, taas ollaan maanantaissa. Herätys oli kuudelta (as always) ja mä en oo varmaan ikinä herännyt yhtä kiukkuisena. Niin järkky päänsärky ettei oo tosikaan! Onneks Hennuli oli aurinkoinen heti herätessään ja kaikki sujui ihan mallikkaasti. Valinnanvaikeus iski siinä vaiheessa kun mekot laitettiin riviin ja niistä piti valita lemppari. Kukkamekko on aina hyvä valinta!

Kuvitus on tälläkertaa ihan mökkivaltaista kun ei me viikolla oikeastaan tehty mitään erikoista. Ja mökillä on sitäpaitsi niin nättiä! Mut on noi mökkireissut vähän rankkoja, niinkuin reissut yleensäkin. Mikä siinä on, et laukku on helppo pakata kymmenessä minuutissa ennen lähtöä, mut purkaminen saattaa venähtää muutamaan päivään? Hyvää viikonalkua kaikille!
Snapchat: essibambina

torstai 4. helmikuuta 2016

Our trip to Alcatraz

Mulla ja Henskulla on kova reissukuume, eikä lomakuvien tsiigailu ainakaan auta asiaa. Ai että kun pääsiskin vaihtamaan maisemaa hetkeks! Me oltiin siis viime kesäkuussa kuukauden mittaisella reissulla jenkeissä. Pari viikkoa Havaijilla, viikko Los Angelesissa ja vähän vajaa viikko San Franciscossa. Bloggailu ei kesällä maistunut, joten nää reissupostaukset jäi kokonaan pois. Pari tynkää Havaijipostausta julkaisin, niihin pääset tästä ja tästä. Nyt mulla on sunnitteilla muutamia reissupostauksia, mutta kuvat on vähän hakusessa. Mä oon tallentanut niitä niin monille tikuille, tyhmäminä!

Ajattelin aloittaa muutamalla sanalla Alcatrazista, jossa käytiin yhtenä Frisco-päivänämme. No kuten arvata saattaa, se oli makeeta! Mä kuitenkin odotin ehkä vähän enemmän sellaista selkäpiitä karmivaa fiilistä. Kierreltiin saarella vapaasti ja "main prisoniin" mennessä saatiin kuulokkeet ja nauhurit, jotka opasti meidät läpi vankilan. Nauhalta kuului tarina yhdestä pakoyrityksestä ja liikuttiin selliltä sellille kuunnellen tapahtumia. Mä tykkäsin siitä! Se loi hienosti tunnelmaa kun kuuli, mitä missäkin kohdassa on tapahtunu. Tarina kerrottiin siis ikäänkuin sä olisit ollu mukana hetkessä. Kalterit kolisi ja ihmiset huusi taustalla. Jänskää!

Alcatraz-saarella oli ihan hirmu kylmä! Siellä sai hytistä pipo ja takki päällä. Hensku sai muistoksi vankilapipon ja kuten aikoinaan instaankin kirjoitin, tuskin tulee Nummelassa vastaan kovin montaa kolmevuotiasta jolla on samanlainen pipo. Hensku hengaili siellä pipo päässä ja komea nuorimies tuli sanomaan "I love that swag!". #henniswääääg! 

Mä en keksi enää muuta sanottavaa kuIn #reissukuume. Haluun maailmalle! 

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Äkkiä safkaa: Tortillapizzat

Kipeästä viimeviimeviikosta selvittiin nopeilla safkoilla, yhtenä esimerkkinä tortillapizzat. Näiden tekemisessä meni about 10 minsaa ja oli taas niiiin namia!
Täysjyvätortillaa, ketsuppia ja omat lempparitäytteet päälle! Hensku meni klassisella kinkku-ananas-juusto-linjalla ja mun teki mieli katkarapua, pestoa, kirsikkatomaatteja, avokadoa, rucolaa ja balsamicoa. Nää oli uunissa 200 asteessa ehkä about kymmenen minsaa, sen aikaa että juusto suli tohon päälle ja pohjasta tuli ihanan rapsakka. Ai vitsit mä rakastuin tohon rapsakkaan pohjaan, parempaa kuin sellanen paksu!

En pidä tätä ruokaa niinkään herkkuna, musta tää käy ihan tavallisesta arkiateriasta vaikka onkin ihan sikahyvää!

tiistai 2. helmikuuta 2016

Pari viskibassoa täällä, moro!

Tai ei oikeestaan oo, pahin kipuilu ja mörökölleily on jo ohi! Henni palas tänään kuuden sairaspäivän jälkeen vihdoin hoitoon. Baby I love you, mutta leikkiminen on rankkaa. Sun kaverit osaa sitä muutenkin paremmin kuin mä! Hanakasti saatiin taistella aamulla pissaamista, pukemista ja kaikkea muuta vastaan, mutta kun päästiin paikanpäälle ja kaverit toivotti Hennulan tervetulleeksi takaisin niin tais sieltä pieni hymy silloin tulla.

Ai vitsit, ihanaa palata taas normaaliin arkirytmiin! Mä olin siis myös kipeänä viikon verran ja kuumeisena en jaksanut uhrata ajatustakaan blogille, yritettiin vaan täällä sairastuvalla selvitä ja hoivailla toisiamme. Nyt olo on jo parempi ja ihan superduperisti lisäenergiaa saan siitä, että on jo  h e l m i k u u Ei vitsit, mä en malta odottaa, että tulee kevät ja me saadaan alkaa lenkkeillä ja harjotella pyörälläajoa ilman appareita! Kevät tuu jo, mä niin tykkään susta!
Meidän pitäis pampulan kanssa keksiä jotain kivaa hiihtolomalle. Mainitsin kerran, että jospa lähdettäis Viroon ja oltais yö hotlassa, ja pampula on nyt siitä ajatuksesta pitäny tiukasti kiinni. Tai siis ihan ykköstoiveena hänellä on Havaijin hotelli, mutta kun se ei just nyt ole mahdollista. Mitä kivaa me tehtäis lomalla, mitä te teette? Meillä on myös pienoinen vaatekaapin uudistusprojekti käynnissä, näin niinkun kevään kunniaksi. Kirppispöytä perjantaista eteenpäin ja ihan sikamonta kassia vaatteita hinnoiteltavana sitä ennen. Naisss!


VIELÄ YKS JUTTU! Onko postaustoiveita? Mua houkuttais ainakin tehdä sellainen vitskapostaus jossa Hensku vastais hänelle esitettyihin kyssäreihin videolla. Mä oon kattonu ihan sydänsilmänä sellaisia muiden blogeista!

maanantai 18. tammikuuta 2016

Kotona on ihanaa

Totesin eilen mökiltä kotiin palatessamme, että kotona on ihanaa. Kotiin on ihana tulla. Mun ei pitänyt enää puhua täällä mitään kovin henkilökohtaista, mutta täytyy sanoa, että pampulan isän kanssa seurustellessani ja täällä asuessamme tämä ei tuntunut kodilta. Ahdisti, täältä halusi päästä pois eikä kodin hoitaminen innostanut yhtään. Oli kokonaisvaltaisesti niin paha olla ettei vaan osannut nauttia kodistakaan. Nyt on ihan toisenlainen fiilis! Kotona on turvallista, rauhallista ja just sellaista kun me halutaan. Useampi miespuolinen kaveri on sanonut ekaa kertaa kylään tullessaan, että täällä näkyy naisen kosketus. Mä en oo oikein ottanut selvää mitä se tarkoittaa, mutta otan sen kohteliaisuutena!


Mä kuvailisin meidän kotia kodikkaaksi. Heti ensivilkaisulta huomaa, että täällä asuu lapsi koska leluja on jokapuolella. Niitä alkaa pikkuhiljaa olla liikaa enkä mä malttais odottaa, että Henni saa tulevaisuudessa oman huoneen! Tällä hetkellä meidän molempien sängyt on makkarissa ja kaikki lelut olkkarissa. Värimaailma on aika mustavalkoinen, mutta vaaleanpunaiset lelut saattaa olla se juttu, miksi täällä vallitsee sellainen pieni prinsessamaisuus. Me käytiin viime viikolla Ikeassa ja mä yllätyksekseni huomasin, että hei jumankekka, mähän tykkään väreistä! Olkoon se ensimmäinen asia tänä vuonna, jonka opin itsestäni.

Tälläistä meidän kotona on! Mitä pidätte? Hennillä on huomenna nimpparit ja puhalletaan sen kunniaksi pari ilmapalloa ja kutsutaan isovanhemmat kahville. Jos pyydän oikein nätisti, niin keksiskö joku mun puolesta jonkun makean ja suolaisen tarjottavan huomiseksi?

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Valkoisen talvitakin metsästys, help needed!

Mä en järin nauti lumesta. Tai no nauttisinkin varmaan, jos mulla olisi oikeanlaiset varusteet, mutta aamuseiskalta auton kaivaminen lumen alta ohuilla hanskoilla, nilkkojen ollessa täynnä lunta ja kylmien väreiden mennessä pitkin selkää on vaikea hymyillä. Mun lämpöinen takki sanoi itsensä irti ja nyt liihotan eteenpäin kylmän takin kanssa ja se on inhottavaa. Eniten oikeastaan ärsyttää, ettei tee mieli lähteä pampulan kanssa ulos palelemaan. Eilen oltiin illalla tunnin verran ulkona ja se oli yhtä tuskaa, mä olin ihan jääkalikka ja oli pakko lähteä sisään vaikka pampula olisi mielellään vielä lumessa pyörinyt. Mä yritin omaksua Hennin "JEE, ME SEIKKAILLAAN!!"-asennetta ja hypellä lumikasoissa, mutta mun nilkkuritossut ei oikein sopinu siihen tarkoitukseen. Paras osa ulkoilussa oli Hennin ilo ja "äiti, nämä lumihiutaleet suukottaa mun naamaa"-hehkutus. Siinä vasta nautiskelija!

Mä tarvitsen nyt apua: mistä mä löydän valkoisen parkatakin? Mulle sopii malli, jota saa kiristettyä vyötärön kohdalta. Karvakaulus olis kiva. Takin lisäksi ajattelin kengiksi soreleita, jotka ilmeisesti ovat nyt kaikkien suosiossa. Jos sulla on sellaiset niin kerro toki mitä pidät! Mä pidän korvat auki myös muille kenkäehdotuksille joten anna tulla vaan, jos sulla sattuu olemaan maailman parhaat ulkoilukengät. Mä oon maailman surkein shoppailemaan ja nettishoppailemaan, kumpikaan ei oo mun juttu, joten olisin hirmu kiitollinen jos vinkkaisitte missä on näteimmät takit ja parhaimmat kengät! 

Tosi outoa kuvitella, että muutamia vuosia sitten teininä sitä hengaili talvella vapaaehtoisesti ulkona kavereiden kanssa monia tunteja tyyliin farkuissa ja tennareissa. Hrrrrr! Onneks sentään toinen meistä mimmeistä pysyy lämpimänä ja nauttii elämästä säästä riippumatta  



keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Taaperon toiveesta: tomaattikeittoa

Helpot ja nopeet arkiruuat on se meidän juttu tällä hetkellä. Musta ois ihanaa tehdä välillä jotain vähän haastavampaa ja aikaavievää ja tyyliin jotain maailman parasta ruokaa, mutta oon tällähetkellä järkeillyt sen niin, että jätetään sellaiset kokkailut sitten tulevaisuuteen. Siitä syystä, että vietän mielummin aikaa pampulan kanssa kuin häärään monta tuntia keittiössä. Sit joskus kun mulla on ihana puoliso ja toinen meistä voi keskittyä leikkimiseen ja toinen ruuanlaittoon ja aikaa on helpompi jakaa, on sellaisten panostusruokien aika. Nyt mennään helpoilla safkoilla ja tällä kertaa hyväksi ja nopeaksi havaittiin tomaattikeitto! Mä tiiän etten oo ihan mestari tässä ruokastailauksessa mut hei, älkää antako kuvan häiritä vaan keskittykää olennaiseen: makuun!


T O M A A T T I K E I T T O

500g tomaattimurskaa
3 dl nestettä (vettä tai ruokakermaa, mä laitan puolet ja puolet!)
1 pkt Valio Koskenlaskija sulatejuustoa (sipuli-ruohosipuli! )
1/2 kasvisliemikuutio
1 rkl sokeria

Päälle
Paistettuja rieskakuutioita
Creme fraichea (tai taaperolle raejuustoa)
Pestoa

Kuumenna tomaattimurska ja vesi ensin kiehuvaksi ja lisää sitten kaikki muu kattilaan. Anna sulatejuuston rauhassa sulaa joukkoon ja kuohkeuta lopuksi sauvasekoittimella koko keitto. Päälle voit laittaa mitä haluat!
© Bella Bambina 2012 | Blogger Template by Enny Law - Ngetik Dot Com - Nulis - Jemina Immonen