keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Tinderin lyhyt oppimäärä naisille

Kirjoitin puolisen vuotta sitten Tinderin lyhyen oppimäärän miehille ja se nousi välittömästi mun blogin suosituimmaksi postaukseksi ja se vetää edelleen päivittäin puoleensa porukkaa. Mä oon sitä hiukan tässä matkan varrella päivitellytkin kun mieleen on tullut uusia kirjoittamisen arvoisia ohjeita ja musta oli ihanaa kun naiset innostuivat kommentoimaan lisää vinkkejä mun omien lisäksi! Miehiltä mä oon saanut muutaman tympääntyneen kyssärin siitä, että luullaanko me naiset olevamme täydellisiä vai miks naisille ei ole opasta. NO NYT ON!

Tätä varten mä haastattelin useita miehiä, klikkasin itselleni naisten profiilit tinderin hakuun päälle ja tarkastelin niitä ja aloitin keskusteluja. Mä löysin jopa muutaman tyttökaverin sieltä, helmimuijia ettenkö sanois! Mä tein tämän nyt vähän siltä kantilta, että sellaiset miehet, joista itse pidän, kiinnostuis sun profiilista. Ei siis välttämättä mitkään yhden yön seuralaiset vaan sellaiset, joissa vois olla poikaystävämatskua. Tämä opas on kirjoitettu tueksi niille naisille, joita tinderiin liittyminen saattaa jännittää. Lue tämä kuitenkin pilke silmäkulmassa, tintsuilu ei ole niin vakavaa puuhaa! Pidemmittä puheitta, tutustutaan ensin mun profiiliin.


PROFIILI KUNTOON

Aloitetaan kuvista. Ensimmäiseksi kuvaksi olisi tutkimukseni mukaan kannattavaa laittaa teknisesti hyvä kasvokuva, josta parhaimmassa tapauksessa erottaa silmien värin. On miehiä, jotka ei välitä onko sulla silmiä ollenkaan ja sitten on miehiä, jotka ihan oikeasti kiinnittää huomiota sun katseeseen. Mä ainakin haluan pareihini tälläsiä miehiä, joten nätti hymy naamalle ja katse kohti kameraa! Kasvokuvia voi olla useampikin, mutta niissä pitäisi olla vaihtelevuutta, monta ihan samanlaista kuvaa on lopputuloksena vähän tylsää. Lisäksi ainakin yhdessä kuvassa pitäisi miesten mielestä hymyillä, hymyssä on aina jotain vetoavaa! 

Valtaosa miehistä oli sitä mieltä, että yksi kokovartalokuva pitäisi olla. Jokaiselle vartalotyypille on omat ottajansa ja kokovartalokuvalla sä kuulemma varmistat, että saat juuri ne oikeat matchit itsellesi. There's a point!

Jos sun jokainen kuva on otettu snäppifiltterin kautta niin se on turn off. Koira- ja kukkapääfiltterit on kuulemma pahimmat. Useat miehet muutenkin korostivat, että luonnollinen kauneus on paljon parempi asia kuin sellainen mallilook. Tässäkin tietysti pitää muistaa, että ihan varmasti niille mallitypyille on omat ottajansa ja luonnollisemmille neideille omansa.

Profiilin teksti ei kuulemma ole edes tärkeä, mutta ilmeisesti aikomuksistaan olisi hyvä kertoa. Eli siis mitä tinderistä etsit. Mä oon samalla kannalla; skippaan hyvillä mielin sellaisten miesten profiilit joilla lukee, että täältä saa yhden panon ja sitten ei nähdä enää ikinä. Ja jos taas miehellä lukee, että ois kiva saada tyttöystävä niin mä oon et joo, mustakin ois kiva saada poikaystävä, haluun jutella ton kanssa enemmän! Säästyt siis väärinkäsityksiltä kun kerrot mitä haluat. Vaikka miehet oli sitä mieltä, että teksti ei ole tärkeä, mä neuvoisin silti raapustamaan edes jotain. Mutta kannattaa kirjoittaa jotain muuta, kuin että pidät viinistä ja matkustelusta, koska se on tosi yleistä. Mä pidän noista myös, mutta mun profiilissa lukee silti lause lehmistä. Miesten on hyvä tarttua siihen kun se herättää huomiota. 


Mä oon testaillut paljon erilaisia profiilitekstejä ja mulla on vain yksi DON'T, jota en suosittele:
"tinderin jäsenenä jo vuodesta 2014." Vaikka monissa asioissa kokemus on hyväksi, miehet eivät jostain syystä innostuneet tälläisestä pitkäaikaisesta tinderellasta. 

KUINKA AVATA KESKUSTELU

Keskustelun avaavat naiset ovat harvassa joten kunhan saat ensimmäisenä suusi auki, olet vahvoilla! Kaikista paras on tietysti, jos keksit jotain nokkelaa sanottavaa miehen profiilista, mutta jo pelkällä moikkaamisella ja kuulumisten kysymisellä on hyvä lähteä liikenteeseen. 

On yksi asia, jossa mä en kuunnellut miehiä: heidän mielestään olis hyvä kertoa lapsista jo profiilissa, mutta mä oon todennut itse hyväksi sen, että ensin kannattaa antaa miehen huomata keskustelun ohessa kuinka ihana nainen oot ja vasta sitten hivuttaa se lapsi mukaan keskusteluun. Varmaan jokainen mies on eri mieltä tästä, mutta mulla tämä oma tapani on toiminut. Mä oon aina ennen tapaamista kuitenkin kertonut Hennistä, mutta ajattelen niin, että mä etsin ensisijaisesti miestä itselleni joten antaa miehen tutustua muhun. Tietysti se lapsi on oleellinen asia, mutta mä oon paljon muutakin kuin äiti ja mun tyyli nyt on tälläinen. Tosin mä ihan hiljattain yhdistin instatilini tinderiin, joten sieltä voi käydä kurkkimassa että mun kuvissa vilahtelee ihana pieni tytöntyllerö. 

Huh, siinä mun vinkit mikäli haluat lähteä kokeilemaan mitä tintsulla on tarjottavana! Mä oon edelleen sitä mieltä, että livenä on parempi tutustua, mutta moni haluaa ainakin kokeilla tätä sovellusta, joten tässä teille kelpo eväät parhaiden tulosten saamiseksi. Hauskaa tinderöintiä!

tiistai 1. marraskuuta 2016

Perheen pienin pressissä

Viime viikolla lähdettiin pienellä kokoonpanolla pyörähtämään Helsingissä Lauran, Klaran, Sofian ja muutaman ipanan kanssa! Ensin ihan nopeet halit ja tervehdykset Kampissa ja siitä kohti Republic Showroomia. Henni katseli silmät pyöreenä isoa Helsinkiä kun käveltiin pitkin katuja. Oli kuulemma niin hienoja isoja rakennuksia ja junia ja ratikoita. Pitäis kuulemma päästä useammin ihmisten ilmoille pois Nummelasta. Vaikka kyllä Henni totesi lopuks että on Nummelassakin aika ihanaa ja kotoisaa. Ja onhan täällä











Republic Showroomin pressipäivässä kerättiin vähän inspistä eri merkeiltä, syötiin pikkupurtavia ja vaihdettiin muutenvaan kuulumisia. Mukana olleet ipanat innostuivat näistä kekkereistä vasta siinä vaiheessa, kun paikanpäälle tuli kaksi koiraa naamiaisasuissa. Batman ja Robin, sikasöpöt bichon friseet ja Henni jo maalasi mielessään kuvia kuinka meidän täytyy ottaa just tollanen karvavauva. Me ollaan podettu aika kovaa koirakuumetta, mutta saattaa olla että se haave siirtyy vielä muutamalla vuodella. Nyyhkis.

Showroomin jälkeen haluttiin syömään. Mä oon haaveillut Vapianosta vaikka kuinka kauan ja sinne sit päädyttiinkin! Vähänkö oli kivaa, kun Lauran Liam-poika oli mukana. Henni ihastui ikihyviksi kun sai syödä #romanticdinnerin Limpun kanssa ja noi oli kyllä tosi söpiksiä yhdessä. Me oltiin Henskun kanssa kotona vasta kahdeksan jälkeen ja simahdettiin molemmat melkein heti. Tänä päivänä mä myös sain todeta, että taitaa olla aika luopua meidän vikoista hätävararattaista, koska tuo ipana selviää kyllä pitemmistäkin reissuista hienosti ilman niitä.

Olipas kiva päästä kirjoittelemaan pitkästä aikaa! Mä kaivoin kamerankin esiin ekaa kertaa moneen kuukauteen. On se vaan kivempi kuvata oikeella kameralla, mä luotan turhan usein kännykkään. Enää en piilota kameraa kaapin perälle koska sinne se sitten jää!

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Autumn killed the Summer with the softest kiss

Ja niin tuli ihana, tunnelmallinen syksy ja aika inspiroitua! Mulla on ollu tosi vetämätön olo jo pitkään. Mä oon syöny huonosti enkä oo liikkunu yhtään ja nyt on pakko tehä sille jotain, musta tuntuu kauheelta! Väsyneeltä ja turvonneelta ja hyi. Sen huomaa heti, et kun alkaa syödä paremmin ja urheilla niin on ihan erilailla energiaa. Mä lähen nyt tavoittelemaan sitä energiaa! Samalla tuli mieleen muutama muu juttu, joita syksyltä odotan.


SYKSYLLÄ AION...

laittaa meidän parvekkeen sisustuksen kuntoon ja nauttia parvekkeesta kynttilän valossa valkoviinin kera

käydä vähintään kerran viikossa pitkällä lenkillä haukkaamassa kunnolla happea ja ihastelemassa syksyistä luontoa (lue: luultavasti astun vetiseen koirankakkaan ja ahdistun)

käydä näöntarkastuksessa, koska Hennin neuvolakäynnillä mä en nähnyt niitä pienimpiä kuvioita näkötaulusta vaikka Hensku luetteli ne kaikki ihan heittämällä

pukeutua lämpimästi ja käyttää kaulahuivia koska mulla on nytkin kurkku ihan sikakipeä kun hihhuloin liian vähissä vaatteissa tuolla tuulessa!

etsin mun kadonnutta kuvausintoa. Mua ihan ahdistaa kun en kuvaa enää ollenkaan, mä muistan miten rakastin teininä syksyä enkä menny minnekään ilman kameraa. Itseasiassa about viisi vuotta sitten mä näin kaiken kameran läpi ja nyt se on vaan jääny. 

Syksylle on kaikkea kivaa tiedossa. Latinobileet, firman pippalot joihin pääsen ekaa kertaa ja IBA & BID. Hennin kanssa mennään korkeasaareen ja pyritään käymään ihan uusissa paikoissa yhdessä. Tärkeinpänä sääntönä syksylle on: poistu mukavuusalueeltasi. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mun pitäisi vihdoin uskaltautua tankotanssitunnille kun olen sitä jo useamman vuoden mielessäni kuumotellut. Ja tatuoinninkin haluaisin! Mut kyllä mä nyt lähden liikkeelle siitä hyvästä olosta, luotan siihen että nää muut unelmat seuraa perässä sitten kun musta tuntuu hyvältä. Kohta pitää lähteä töihin, later alligator!

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Sunnuntai mun makuun

Heipsu! Nyt vasta kerkesin koneen ääreen vaikka jo sunnuntaina siitä haaveilin. Oon päivistä ihan sekaisin kun viikonloppuisinkin on töitä! Mitä kuului teidän sunnuntaihin? Meille kuului vaikka mitä! Tätä sunnuntaita ei ollu pyhitetty lepäämiselle vaan ihanan hektiselle aikataulutetulle tekemiselle. Mun mielestä on ihanaa, kun on tekemistä! Mä en meinannut pysyä pöksyissäni kun tiesin, että aamupäivästä pääsee MLL:n järkkäämälle kirpparille. Mä rakastan näitä keväisin ja syksyisin järkättäviä kirppareita. Löysin taas vaikka mitä, mut ne mä taidan tulla esittelemään erikseen myöhemmin.


Kirppariryysiksestä lähdin melkeen suoraan vetämään sunnuntaivuoron töihin. Tää taitaa olla joku #workgoals kun työ ei tunnu työltä, töihin on kiva mennä ja lähden myymälästä aina hymyssä suin ja sillä fiiliksellä että jes, mä onnistuin! Kerkesin kuitenkin ennen vuoroa käydä tsiigaamassa JYSKin tuolitarjontaa. Meillä on uudet keittiöntuolit hakusessa mut vielä ei oo tullu vastaan niitä oikeita.

Suoraan töistä pääsin herkuttelemaan synttärijuhliin ja otin kyllä kaiken ilon irti voikkarikakusta, pizzoista, täytekakusta ja kaikista muista. Ja sit mä vierin pallona kotiin. Henni pääsi juhlien jälkeen myrkytyshommiin ja suihki kasvia kiusanneet banaanikärpäset pois vesi+mäntysuopa seoksella. Henni hoitaa meillä aina kukkien kastelunkin koska mä en vaan muista. Tuleva viherpeukalo siinä niin!

Illalla rauhoituttiin ja valmistauduttiin seuraavaan päivään. Taidettiin katsoa joku leffa kotona. Hennuli tykkää leffailloista ja niitä onkin kiva viettää yhdessä! Ja viikonloppuisin saa poppareitakin.

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Mitä 4v neuvolassa tehdään?

Nelivuotisneuvolakäynti on ns. laaja tarkastus. Tai en tiedä onko se niin jokapaikassa, mutta meillä Nummelassa ainakin. Neukkutäti selitti, että jos tässä vaiheessa selviäisi ongelmia jonkun asian kanssa, kerkeäisi siihen hyvin puuttua ennen kouluikää. Sounds logic. No mitäs siellä sitten tehtiin?

Aikaa varatessani neukkutäti kehoitti valmistamaan pampulaa siihen, että hän menisi huoneeseen yksin ja äiti odottaisi ulkopuolella. No, Hensku ei suostunut tälläiseen järjestelyyn ja mä menin mukaan, mutta se ei kuulemma haitannut yhtään koska Hennin keskittyminen oli koko ajan tehtävissä. Mä olin taustalla vaan henkisenä tukena.

Aloitettiin ottamalla mitat ja katseltiin vähän että milläs käyrällä sitä kasvetaan. Mä otin aina vauva-aikana hirveän stressin näistä käyristä, mut mä haluun sanoa jokaiselle uudelle ja vanhalle äidille, että älä stressaa. Henni kasvoi yläkäyrällä vauvana ja hän oli maailman suloisin pullaposki, mutta nyt ollaan ihan keskikäyrällä. Ja vaikka ei kasvaisi edes siinä keskikäyrällä niin se ei kaada maailmaa, koska hei, jokainen kasvaa ihan omaan tahtiinsa. 

Sitten voitiinkin siirtyä tehtäviin. Leppoisasti leikin ohessa neukkutäti pyysi Henniä näyttämään miten seisotaan yhdellä jalalla ja kävellään varpaillaan. Piti myös leikata saksilla viivaa pitkin, piirtää kuvioita mallin mukaan ja pujottaa helmiä nauhaan. Pampulan silmät kirkastui kun oli helmitehtävän aika; Henni meinaan haaveilee koruntekijän urasta ja tätä hommaa on kyllä harjoiteltu! Koottiin myös palikoita torniksi ja sitten Henni sai eteensä kuvan, jossa tapahtui kaikenlaista ja hän sai kertoa mitä yksityiskohtia sieltä bongaili.

Kuuloa tutkittiin niin, että neukkutäti sanoi kolme samankaltaista sanaa (esimerkiksi keula, neula, naula) ja pyysi sitten näyttämään kuvakorteista esimerkiksi neulan. Sanat sanottiin nopeasti peräkkäin ja se vaikeutti tätä kuulotehtävää. Näköä tarkasteltiin vanhoilla tutuilla kuvilla, joita neukkutäti pyysi kaukana olevasta taulusta nimeämään. Henni sai kaikki pienimmätkin oikein ja mä olin vieressä että häh, en nää mitään noista!?
Silmät tutkittiin erikseen hassujen lasien avulla.

Summasummarun: ei tarvii jännittää etukäteen! Meillä on kyllä tosi kiva neukkutäti ja kaikki sujui siinä jutustelun ja leikin lomassa. Lopuksi saatiin jäykkäkouristusrokote. Henni oli aivan sairaan reipas, ei inahtanutkaan. Sitten neukkutäti sanoi mulle, että "minkäs ikäinen sä oot, onkohan sulla mennyt vanhaksi tämä jäykkäkouristusrokote!?" ja mä olin vaan että entiiäapua... Tarkastettiin asia, mäkin sain rokotteen ja inahdin Hennin ilmeillessä vieressä ja Henni valitsi meille molemmille tarrat. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Ja tarinan opetus: varautukaa vaanhemmat siihen, että tekin saatatte saada rokotuksen. 

torstai 25. elokuuta 2016

NELIVUOTIAS

Arvatkaapa kuka täytti tänään neljä vuotta? No mun nunnupunnu-vaahtokarkki-pampula-Henni!!

Mä kasvatan empaattista, mielettömän fiksua, hauskaa ja kaunista tytärtä. Siis aivan huipputyyppiä. Tyyppiä, joka auttaa oma-aloitteisesti pienempiä, potee jatkuvaa vauvakuumetta, haaveilee pääsevänsä kouluun ja kertoo parhaimpia vitsejä. Heittäytyy mukaan, jos hänelle heittää läppää. Fanittaa Robinia ihan kybällä, kertoo läheisilleen usein rakastavansa heitä, lohduttaa. Bongailee seinälukkeja jokapaikasta ja haluaisi lemmikikseen krilliäyriäisen, lintuhämähäkin tai laaman. On hirmuisen kiinnostunut eläimistä ja valitsee iltasaduksi aina eläinkirjan. On hyvin tarkka siitä, että hampaat tulee varmasti puhtaiksi. Tukka pitää olla aina hyvin ja tämän pampulan saa sutjakkaasti aamuisin hereille jos hänelle lupaa tehdä jonkun hienon kampauksen. Se on kyllä munkin mielestä hyvä syy nousta vähän aikaisemmin, first things first. 
Tämä nelivuotias laulaa lähes kokoajan. Jos ei mitään oikeaa biisiä niin sitten omia rallatuksiaan. Välillä mä luulen eläväni musikaalissa. Tanssiminen on kans tosi tärkeetä. Me pidetään joka ilta tanssitunti kotona, mutta en tiedä arvostaako meidän alakerran naapurit sitä niinkään. Siispä Hensku pääsee aloittamaan ekan oikean tanssiharrastuksensa enskuussa! En ehkä kykene käsittelemään tätä, mun pitää kuskata mun tytärtä harrastukseen! Vähänkö se on hei iso tyttö.

Hensku on hiljaisemman puoleinen isoissa porukoissa, mutta kotona ja tuttujen kanssa hän höpöttää ihan ummet ja lammet. Hennin kanssa saa mahtavia keskusteluja aikaiseksi, hänellä on ihania ajatuksia ja hänen positiivisuutensa tarttuu ja saa väkisin hymyilemään. Hän keksii ratkaisun ongelmaan kuin ongelmaan. Mä niin toivon, että sama asenne jatkuu läpi elämän! Sillä pääsee aivan varmasti pitkälle ja ihan minne haluaa.
Paljon onnea rakas Henni

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Meidän tuleva syksy ja kuulumiset

Moi vaan kaikille taas pitkästä aikaa! Huhhuh, mulla kuluu nämä blogitauot ihan huomaamatta kun on muuta tekemistä. Kesällä on riittänyt enemmän töitä, mutta nyt kun odotellaan tietoa jatkosta ja suunnitellaan syksyä niin mulla on vallan mainiosti aikaa keskittyä kirjoittamaan! Avaan koneen nykyään niin harvoin että kerkeän aina unohtaa kuinka kiva loppujenlopuks onkaan päästä näpyttelemään.

Kesällä kerettiin käydä mm. Muumimaailmassa. Se oli siistiä! Saatiin liput ja lähdettiin matkaan. Vietettiin yö Naantalissa ja kerettiin vähän shoppaillakin. Käytiin syömässä pienessä söpössä pastapaikassa ja rakastuttiin äidin kanssa pieneen sisustuskauppaan.

Muumimaailmassa etsittiin putkasta karannutta Haisulia ja käveltiin muumitalon kaikki viisi kerrosta läpi. Johan oli meinaan rappusia! Mutta siellä oli juuri sellaista kun odottaisikin. Hensku odotti kaikista eniten Drontti Edvarttia ja kun sitä ei löytynyt mistään niin piti ihan kysyä henkilökunnalta että missä se piileskelee. No se oli kuulemma jo kesäkuussa karannut tiehensä eikä oltu ensimmäisiä jotka sen perään kyseli. Tosi harmi! Tiuhti ja Viuhti oli niiiin ihania, ne höpötti hassusti ja niiden kikatukseen oli melkein pakko yhtyä. Noitamummo taikoi Nuuskamuikkusen patsaaksi mutta onneks me satuttiin olemaan paikalla, Alisa ja Henni purki sen taian että Muikkunen pääsi jatkamaan matkaansa joten nou hätä. Henni on siitä lähtien tasaisin väliajoin taikonut mut patsaaksi, oltiin me sitten kaupassa tai kotona. Varsinkin jos napisen siitä, että pitäis kerätä lelut.

Mökillä käytiin useaan otteeseen. Siellä kerättiin ihan sikkenä mustikoita, syötiin tosi paljon, heiteltiin vesi-ilmapalloja, paljuiltiin ja käytiin järvessä uimassa. Veneiltiin ja ravustettiin kun siihen tuli lupa. Henni on ihan mökki-ihminen! Hän nauttii ulkoilusta ja rauhasta ja luonnosta. Mulla tulee vähän nopeammin mökkikiintiö täyteen, mutta kyllä sinne täytyy syksylläkin suunnata.













Nyt on jo sellaisia syksyn merkkejä ilmassa joista mä oon innostunu. Tänään vedin ekaa kertaa villasukat jalkaan. Tosin se saattoi johtua siitä että mä oon kipeä ja kuume taitaa nousta. Mut musta on ihanaa kun taas tulee syksy! Se on mulle sellaista inspiroitumisen aikaa

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Tärpit tyttöjen kesämuotiin

päähuivit. MÄ OLEN NIIN IHASTUNUT NÄIHIN! Mutta silti Hennillä ei vielä ole ainuttakaan. Mä en oikein tiedä mistä aloittaisin näiden etsinnän.
Vasen kuva täältä ja oikea kuva täältä


kimonot. Rakastan kimonoita itselläni ja pampulallekin aion etsiä muutaman. Jos aurinko porottaa niin on hyvä vetää tällänen ohkanen suoja lapsen harteille!
Vasen kuva täältä ja oikea kuva täältä

 trooppiset kuosit. Mä tykkään mustavalkoisesta, mutta mun mielestä kesään kuuluu värit. Ananasta, palmuja, kaktuksia, isoja värikkäitä kukkia ja flamingoja. Näistä tulee niin vahvasti Havaiji mieleen että mun on pakko tykätä näistä!
Ananasuikkari täältä, kultaiset sandaalit täältä
Vesimeloniuikkari täältä, tennarit täältä

Sellaiselta näyttää pampulan unelmavaatekaappi kesäksi. Näistä ideoista on hyvä lähteä liikkeelle! Oliks tässä jotain, joka iski teihin? Mun pitäis tehdä laaja vaateinventaario meidän kummankin vaatteille mut se tuntuu ylivoimaisen suurelta projektilta. Tosin, sitten kun mä oon hankkiutunu vanhoista kuteista eroon, voin antaa itelleni luvan uudistaa vaatevalikoimaa!

Hei ainiin, mua voi seurata Pinterestissäkin! Sieltäkin löydyn nimimerkillä essipsi. Mä oon koukussa pinterestiin, mulla on siellä tauluja mm. lasten ja aikuisten muodista, sisustamisesta, äitiydestä ja kaikesta muusta sellaisesta joka muutenkin kuuluu meidän arkeen.

lauantai 11. kesäkuuta 2016

#perjantai

Hennillä alkoi viikonloppu aikaisin eilen kun hoitoon ei tarvinnu ollenkaan mennä. Nukuttiin puoli kahdeksaan asti aamulla ja tämä oli suuri saavutus, tälläistä ei tapahdu ikinä! Me ollaan molemmat aamuvirkkuja ja herätään viikonloppuisinkin kuudelta. Nyt oltiin niin energisiä, että vedettiin aamupalat naamaan ja lähdettiin pyörällä kauppaan. Ihasteltiin matkalla jokaista vastaantulevaa koiraa ja kinattiin kaupassa serkkupojan synttärilahjasta.
 
 Syötiin lounaaksi jääkaapista löytyviä jämiä kun ei viitsitty ostaa kaappia täyteen kun tarkoituksena oli mennä viikonlopuksi möksälle ja siellä on omat sapuskansa. Henni on hulluna salaattiin. Se vetelee sitä ihan sellaisenaan, mutta nyt me väritettiin annosta vähän tomaatilla ja kurkulla ja rypäleillä. Masut tuli täyteen ja mikä parasta; kerettiin nukkua yhessä päikkärit ennen mun iltatyövukia! Henni pääsi nannalaan hoitoon siksi aikaa.

Kun mä tulin yhdeksältä illalla kotiin, oli nanna ja vaari ja Henni meillä hoitamassa iltahommia. Iltapala oli vielä kesken ja nappula oli ihan pirteä. Juteltiin hetki ja Henni antoi ainakin sata lähtöhalia nannalle ja vaarille. Sitten mentiin sänkyyn ja tempaisin päästäni jonkun tuutulaulun. Ja sitten vähän harmiteltiin kun en osannut laulaa sitä enää uudestaan. Mutta tänään keksitään taas uusi laulu as usual. Pusu ja hali ja silmät kiinni, siinä vierähti meidän perjantai!

torstai 9. kesäkuuta 2016

Valmistujaisjuhlat

Voileipäkakku ja muut herkut on viimein saatu tuhottua, joten nyt voidaan taas alkaa tavoittelemaan jotain kesä- tai syksykuntoa. Mut katellaan sitä ennen vähän kuvia mun ja mun siskon valmistujaispäivältä! Meillä oli yhteiskekkerit kun mun parin vuoden äitiysvapaan seurauksena opinnot oli vähän viivästyny. No mut hei, kaks kärpästä yhdellä iskulla!

Sisko otti ammattilakin mutta mä en kokenu sitä tarpeelliseksi, huomaako joku lakin perusteella mikä siskosta tuli? Nää oli oikein onnistuneet juhlat (kiitos äiti ), me ei olla vaan vielä päästy yhteisymmärykseen kuvasta joka kiitoskortteihin laitetaan!



Meillä oli aluksi hurjan suuret suunnitelmat siskon kanssa ja mä selasin Pinterestiä sormet rakkuloilla joka päivä. Loppujenlopuksi nää olikin ihan simppelit kekkerit, mutta nyt meillä on jo uusi yhteinen tavoite: vuosisadan Havaijibileet! Vuosi sitten tähän aikaan oltiin isolla porukalla Havaijin auringon alla, joten vois olla paikallaan pitää muistelukekkerit samalla porukalla.

Lukisin mielelläni jos teillä on linkattavaksi postauksia valmistujaisjuhlistanne, antaa tulla vaan! 

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Valmistunut Essistentti

Mä syön eiliseltä jäänyttä voileipäkakkua ja kirjoitan tätä. Mulla on edelleen kestohymy huulilla, koska mä valmistuin vihdoin ja eilen vietettiin valmistujaisia!
Saanko esitellä, vastavalmistunut media-assistentti aka Essistentti! Vuonna 2011 alkanu urakka on vihdoin ohi. Välissä vieteltiin äitiysvapaata ja sen jälkeen alettiin tasapainotella koulun, kodinhoidon ja uhmaikäisen kasvattamisen välillä. Hyvin meni ja oon tosi ylpeä itsestäni, mutta nyt ei maistu opiskelut hetkeen! Työmotivaatio on suuri ja kun työt ensiviikolla alkaa, aletaan taas totutella uuteen arkeen ja uusiin aikatauluihin. Oon niiiiin innoissani ja kiitollinen, että mulla on mun perhe tukena Hennin kanssa. Tämmöiset "ajanjaksojen päätökset" on musta ihan hirveen inspiroivia!

Valmistuiko joku teistä tänä keväänä? Miltä tuntuu ja mitä teistä tuli? Oon tosi iloinen kaikkien valmistuneiden puolesta, onneksi olkoon! 

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

18 lausetta jatkettavaksi

En ymmärrä mistä Henni keksii kaikki juttunsa. Se on oikeesti hauskin tyyppi jonka mä oon ikinä tavannut.

Seuraavaksi ajattelin lähteä koululle valmistumisjuhlan kenraaliharkkaan.

Viime aikoina mä oon ollut tosi onnellinen! Ja vaikka alkuvuosi oli tosi pimeä niin nyt taas tuntuu, että asioilla on tapana järjestyä.

En osaa päättää miten mun tukka laitetaan viikonloppuna oleviin valmistujaisiin!?!? APUA

Muistan ikuisesti tyttäreni syntymän ja ekat päivät hänen kanssaan

Päivän paras juttu ei ole vielä tapahtunut, koska päivä on vasta alussa! Mutta tiedossa on tänään vielä luultavasti reissu Ikeaan ja uimista.

Noloa myöntää, mutta mä oon ihan koukussa Emmerdaleen. Ja kuulen kyllä kuittailua siitä.

Viikko sitten innostuin eBayn kanssa ja noh, paketteja alkaa putoilla postiluukusta pian siihen malliin että sitä voisi verrata jouluun.

Kaikista pahinta on tällähetkellä meidän talon ulkosivuremppa. Lopputulos on varmasti ihan sikahieno, mutta nää betoniporaukset ei oo kivaa kuunneltavaa...

Salainen taitoni on itseni pussiin puhuminen. Eikä tämä oo siis ollenkaan positiivinen taito.

Jos saisin yhden toiveen se olisi maailmanrauha. Mutta realistisempaa olisi varmaan toivoa, että saisin vakituisen työpaikan kesätyöpaikastani.

Minulla on pakkomielle katsoa Emmerdalen uusinta netistä jos missaan sen illalla.
Söin tänään karkkia aamupalaksi. Ei ois kannattanu, tuli paha olo.

Ärsyttävintä on kun tinder takkuilee. Mä en edes käytä sitä usein, mutta silloin kun yritän avata sen niin kaikki menee päin persettä ja puhelin sekoaa ja sammuu ja mun matchit katoaa ja asdfgh. Tintsu on ihan laginen paska.

Tekisi mieli päästä jonkun kainaloon.

Söpöä on Hennin rakkaus leppäkerttuihin. Leppiksissä vaan on sitä jotain.

Hävetti kun tajusin miten riippuvainen oon mun puhelimesta. Hyi, nyt saa riittää.

Olenko ainoa jonka mielestä sadetta ja ukkosta on kiva kuunnella? Toivon mahtavia, aurinkoisia kesäsäitä, mut mun mielestä välillä saa sataa! Varsinkin iltaisin ja öisin on kiva kuunnella sadetta.

torstai 26. toukokuuta 2016

Summer Bucketlist

Mä en pahemmin harrasta bucketlistejä, mutta nyt tuli yllättävä tarve tehdä sellainen! Mä huomaan yleensä syksyisin että oho, kesä meni ja mää vaan möllöttelin kokoajan. Not this time! Muutama tavoite siis tähän väliin ja tsekkaillaan näitä sitten syksymmällä että miten meni noin niinku omasta mielestä. 

Vie pampula Robinin keikalle. Henni on aivan hullaantunut Robbariin ja mä huomasin, että kyseinen herra esiintyy Helsinki-päivän ilmaiskonsertissa 12.6 joten PAKKO mennä, hyvä tilaisuus!

Käy festareilla. Mä en oo ikinä ollu millään festareilla, mutta nyt houkuttais Ruisrock ihan sikana!

Rusketu. Ruskettuminen kuuluu mun kesään. Mulla on nätimpi olo kun oon saanu vähän väriä ja hei, auringosta saa energiaa!
Nauti mökkeilystä oikeesti. Mä viihdyn mökillä tosi hyvin, mutta liian usein puhelin saa mun huomion. Tavoitteena laittaa kännykkä syrjään ja keskittyä olennaiseen. 

Opettele grillaamaan. Mun isi on aina hoitanut grillaamisen mutta nyt on mun vuoro! Tavoitteena kans oppia tekemään jotain uusia kevyitä grilliherkkuja, meillä kun tuppaa aina olemaan niitä ihan samoja kesästä toiseen. 

Tee retki Suomenlinnaan. Mä en oo koskaan ollu siellä niin tänä kesänä mää aion mennä! 
Kuvituksena oli viime kesän kuvia. Ei jestas mä voisin itkeä, niin kovasti haluaisin taas päästä reissuun! Ja nimenomaan Havaijille. No, sinne ei päästä Hennin kanssa vielä vuosiin, vaikka Henni omasta kissarahapussistaan aina tarjoutuukin antamaan matkarahaa. Mä oon selittäny, että kun äippä tekee ahkerasti töitä, niin sitten me päästään reissunpäälle. Pampula hyväksyy tämän ja siihen asti me haaveillaan kaikesta, mitä tulevalla matkalla tehdään! Hennillä on ekana mielessä snorklaus, kun mä oon kertonut jännistä asioista joihin voi veden alla törmätä. 

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

#TOOTD

Oho, mä oon ihan hämmentynyt siitä miten paljon jengiä eilinen tinderpostaus veti puoleensa! Nyt vaan toivotaan, että joku sai siitä jotain irti. Ja iso kiitos kaikille muikkeleille jotka jatkoi ohjeita vielä kommenttiboksissa, nyt on miesten hyvä lähteä tintsuilemaan!

Mun koulu on tavallaan jo loppunut, edessä on enää todistustenjako ja valmistujaisjuhlat ja sen semmoista. Kesätyöt alkaa enskuussa ja toivon hartaasti, että samasta paikasta lohkeis vakipaikka syksyllä. Mä olisin niin ikionnellinen, voitteko pitää mulle peukkuja!? Oon stressannu näitä työjuttuja ihan sikkenä, mut nyt tuntuu et asiat alkaa järjestyä. Kaikki näyttää hyvältä! Kesälle on kivoja suunnitelmia ja mun työmotivaatio on tosi korkealla, antakaa mun tehdä töitä!



Eilen otettiin toisistamme asukuvia kun pampula on nyt niiin innostunu kuvailemisesta. Mä voisin tehdä erikseen Hennin kuvittaman postauksen. Mun kamerasta löytyy aina välillä ihmeellisiä kuvia ja ne ilmestyy sinne huomaamatta. Koin yhtenä päivänä järkytyksen kun huomasin kuvan, jossa olin ottamassa jotain uunista ja siinä pyllistin kameralle ja mun peppu näytti maailman suurimmalta koska se kuva oli otettu vähän alaviistosti, pampulan näkökulmasta. Sisko nauroi ratketakseen kun näytin sen kuvan. Hennin taiteellinen näkemys? 

Tänään illalla on Hennin kevätjuhla! Pampulat on harjoitellu ahkerasti esitystään ja oon ihan innoissani ja pidän peukkuja lasten puolesta ettei jännitys veis voittoa vaan kaikki vois nauttia laulamisesta ja tanssimisesta Illan asusta saattaa tulla pieni kiista kun meillä on vähän eri näkemykset: Henni äänestää Elsa-mekkoa ja mun ääni menee sellaiselle ihanalle peplum-mekolle. Yritän vedota siihen, että Elsa-mekossa voi kompastua, mutta saa nähdä mihin päädytään. 

tiistai 17. toukokuuta 2016

Tinderin lyhyt oppimäärä miehille

Mä olen ollut Tinderissä nyt reilun vuoden silleen on-offina. On kuukausia, kun en jaksa plärätä sitä ollenkaan ja sitten tulee päiviä, jolloin swaippailen jatkuvalla syötöllä ja sormi kipeytyy ja matcheja ropisee. Tein tintsun alunperin ilman minkäänlaisia odotuksia vaikka kukaan ei tunnukaan uskovan että siellä voi olla "vaan kattelemassa mitä vastaan tulee". No, ensimmäinen miesehdotus joka sieltä tupsahti, oli mun exä. Ei naurattanu, äkkiä seuraava! Ja siitä se sitten lähti. en oo toistaiseksi saanut tinderistä juuri mitään muuta irti kuin aiheen blogipostaukseen, mutta voidaan miettiä mun tinderhistoriaa myöhemmin, keskitytään nyt neuvomaan miehiä.

Mun monet mieskaverit tuskailee tinderin kanssa. Miksi sieltä ei tuu matcheja ja jos niitä tulee niin miksi ne tytöt ei vastaa sulle ikinä. Älkää lannistuko miehet, minä autan! Naisia on vaikee miellyttää ja ymmärtää ja kaikki säännöt ei päde kaikkeen, mutta mä listaan teille sellaisia yleisiä asioita, joilla saatte paremmat mahikset päästä tindertreffeille tai edes saada jutun aikaiseksi. Lets begin! Heitän tähän alkuun oman profiilini arvosteltavaksi.






PROFIILI KUNTOON

Aloitetaan sun profiilikuvista. Alkuun ehdoton no no, joka ei taatusti herätä ihastusta: alaprofiilista otetut sierainkuvaselfiet. Tää on miehillä sellainen yleisin kuvakulma enkä tosiaan ymmärrä miksi. Mä tiedän, että perusjampoilla ei ole jokapäivä mielenkiintoa kuvailla itseään, mutta jos nyt satut nappaamaan sen kameran käteesi, niin vaihda kuvakulmaa, nosta kamera edes kasvojen korkeudelle ja saat heti paremman kuvan. Mä sanoisin, että ota se kuva jopa hieman yläviistosti. Ota se kuva mielummin ulkona; luonnonvalo on aina parempi ja mielummin tytöt kattelee taustalla kukkasia kuin vessanpönttöä.

Sellaiset kuvat on hyviä, joissa mies tekee jotain itselleen tärkeää puuhaa. Tiedättekö, sellaiset kaverien napsimat kuvat, kun ootte esimerkiks silittämässä ponia tai surffaamassa. Oletan, ettei miehet muuten juuri toisiaan kuvailekaan, hauskanpidon yhteydessä vaan. MUTTA, jos esimerkiks kalastaminen on sun lempipuuhaa, älä lisää viittä kuvaa jossa sä vaan kalastat. Kyllä sä voit yhden sellaisen kuvan lisätä, jossa näytät sun saalista, mutta älä sitäkään laita ekaksi kuvaksi. Kalastamisessa ei siis ole mitään pahaa, mutta tyttöihin ei välttämättä pure kuvat pelkistä kahen kilon siioista. 

Ei boxerikuvia, ei peiliselfiealastonhabakuvia, ei sellaisia jossa sulla on vain pyyhe lanteilla ja pippelikarvat näkyy eikä pelkkiä ryyppykuvia.

Ei pelkkiä ryhmäkuvia. Niistä voi tulla vähän sellainen fiilis, että "ai, sä et ollutkaan toi komea oikeanpuolimmainen" tai "kiva, kaikki sun kaverit on sua komeampia". Anna tytön hurmaantua susta, ei sun kavereista.

Musta on aika turn off, jos miehen biossa lukee vaan "kysymällä selviää" tai pelkät somenickit. Mä ainakin luen AINA miesten biot koska sytyn aika nopeesti jos miehellä on kielioppi hallussa. No se kuulosti vähän pervolta, mutta you got the point. My advice to you: kirjoita edes muutama lause.










Tässä pari vertailukohtaa, saa arvata kumpi sai sydämen! Esittelyllä on väliä. 



KUINKA AVATA KESKUSTELU

Sä oot nyt aloittamassa keskustelua nätin friidun kanssa ja tämä on se kriittinen vaihe. Naiset yleensä vaistoaa jo parin lauseen jälkeen, että onko susta mihinkään, siispä panostetaan alkuun. No ensinnäkin, et erotu joukosta mitenkään, jos sun ensimmäinen repla on "moi miten menee". Luultavasti jäät jopa kokonaan ilman vastausta. Saat 100% varmemmin vastauksen jos muodostat kokonaisen lauseen joka koskee esimerkiksi jotain teidän yhteisistä mielenkiinnonkohteista, jotka näkyy profiilissa. Tai sitten kerrot, miks juuri tämän tytön profiili herätti sun kiinnostuksen. Huomio; en tarkoita tällä nyt sitä, että kehut kivoja tissejä heti ensitöiksesi vaikka ne oiskin saanu sun huomion. Vaan jos sillä tytöllä on jostain hienoista maisemista kuva niin kysy että missäs sitä ollaan oltu tai muuta vastaavaa.

Jos sä et millään keksi mitään yksityiskohtaista sanottavaa tytön profiilista, niin toinen vaihtoehto on koittaa kertoa joku vitsi jota ei jokapäivä kuule. Sen pitää alkaa kiinnostavasti niin tytön on pakko vastata sulle ja kysyä että miten se jatkuu.

No, vika vaihtoehto on sit tämä moimitenmenee, mutta senkin voi yrittää naamioida näyttämään paremmalta, tyyliin "Moi, mitä mimmi?". Kielioppi, muistakaa kielioppi.


Ja hei jätkät, vaikka noudattaisitte orjallisesti näitä oppeja eikä se edistäis teidän tinderuraa mitenkään niin sille ei sit voi mitään, jotkut tytöt vaan jättää vastaamatta. Niin käy meille naisillekin; mä oon aika reipas aloittamaan keskusteluja mutta silti vaan murto-osa miehistä vastaa mulle. Kai siinä sit vaan on jotain kivaa kerätä niitä matcheja sinne listaan pölyyntymään. Nämä vinkit oli nyt lähinnä teille, jotka oikeasti haluatte löytää seuraa, mutta itse en ota tinderiä niin vakavasti. Jos kuitenkin jäit kaipaamaan vielä jotain naisellista näkökulmaa jostain asiasta niin hei, kysy vaikka anonyyminä tuolla kommenttiboksissa!

Naiset, oisko teillä jotain lisättävää? Mitkä on pahimpia turn offeja miesten profiileissä ja mitkä saa teidät painamaan ruksia?

PS. Nyt livenä on myös Tinderin lyhyt oppimärä naisille! Miehet, menkää antamaan lisää vinkkejä naisille!

PPS. Oikeasti suosin livetinderiä esimerkiksi allaolevaan tyyliin. Rohkeasti vaan jutulle jos näät silmäkarkkia jossain!






maanantai 16. toukokuuta 2016

Pampulan vastaukset videolla

VIHDOIN! Te kysyitte Henniltä kyssäreitä ja nyt niihin saatiin vastaukset. Mä en oo vieläkään saanu näitä videoita näkymään täällä blogissa isompina, mut klikatkaa itsenne YouTuben puolelle niin on kivempi katsoa! Jos jäi vielä jotain kysyttävää niin heitä kysymys kommenttiboksiin niin me vastaillaan niihinkin.


maanantai 11. huhtikuuta 2016

Pienen budjetin kevättyyli taaperolle

JES, mä sain kuvattua nämä kirpparilöydöt Pikku Kakkosen aikana tänään! Into iski ja mä halusin päästä esittelemään nämä heti kun te kerran tykkäsitte ajatuksesta. Eilisten kirpparikamojen lisäks otin tähän mukaan pari viimeaikaista alelöytöä kun nyt kerran tälläsellä pienen budjetin linjalla oltiin. Pidemmittä puheitta, tässä pampulan kevätmuotia!
KEVÄTTAKKI 15€ | kirppis

RAITAMEKKO 1€ | KIRPPIS
KARVALAUKKU 2 € | H&M

MUSTAT LEGGARIT 4€ | KIRPPIS

TUPSUPIPO 2€ | EBAY
KARVAHUIVI 2€ | H&M
KEVYTTOPPATAKKI 5€ | KIRPPIS

PUPUPIPO 2,50€ | KIRPPIS
DENIMTUNIKA 2€ | KIRPPIS

Että sellaisia pikkurahalöytöjä! Kirppiskamoista puuttuivat uudet kengät, sadetakki ja hamonen, joka sattui olemaan pesussa päivällä. Mut mä oon kyllä tyytyväinen näihin, mitä te pidätte? Oliks joku ylitse muiden? Henskulta löytyy parit kumpparit, vaaleansiniset ja pinkit ja ulkolenkkaritkin löydettiin eilen, mutta nyt mää  haluan löytää jotkut söötit kauppakengät! Ehdottakaa jotain, pliis. Haaveilen jostain saapikkaista. 

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Oodi MLL:n kirppikselle

Aah, sunnuntai! Mä oon ootellu tätä päivää jo vaikka kuinka kauan. Oli taas nimittäin aika vähän hullaantua ja suunnata Kuoppiksen koululla järkättävälle MLL:n kirppikselle! Henni jäi kummitätinsä hellään huomaan koska on tsiljoonakertaa helpompaa lähteä ryysikseen ilman ipanaa ja ryysistä oli ihan varmasti tiedossa. Ovet aukes kympiltä ja me oltiin ihan hyvissä ajoin kans jo pihalla oottelemassa ja silti ennen meitä oli pitkä jono. Crazy mommas out there! 

Tää on järkätty musta ihan sikahyvin aina enkä mä oo ikinä päässy lähtemään tyhjin käsin pois. Täältä löytyy aina paljon tosi hyviä kamppeita ja ne on selkeästi jaoteltu. Vaatteet on jaoiteltu sukupuolen ja koon mukaan mikä helpottaa etsimistä. On niin kätsyä kun voin suunnata suoraan tyttöjen puolelle ja siellä on esimerkiks kaikki 104-senttiset samassa paikassa! Sit vaan pengotaan eikä tarvii turhaan jokaista pöytää käydä läpi ja toivoa et jospa sieltä jotain löytyis. Iso peukku tälle tsydeemille, vaikka järkkääjille tähän menee paljon aikaa. MLL:n työntekijöillä on meinaan kova homma ensin lajitella kaikki vaatteet paikoilleen koon mukaan ennen tapahtumaa ja sen jälkeen lajitella kaikki ylijäämät alkuperäisille omistajilleen.


Lopuks jonotetaan kassalle sellaset 20 minsaa. Tää on hidasta hommaa, kun kassatädit joutuu merkkaamaan kaikkien vaatteiden myyjänumeron ja hinnan erikseen. Me oltiin tällä kertaa kyl nopeita eikä jonoa ollu ehtiny muodostua! Mukaan tarttui kaks kassillista ihania vaatteita ja hintaa näille kasseille tuli 37 euroa. Oikeesti, oon niin tyytyväinen! Tähän sisältyi mm. 3 takkia ja Niken lenkkarit. Mun tekis mieli esitellä näitä löytöjä, mut kiinnostaaks teitä vanhat kunnon ostospostaukset?

Onks siellä muita, jotka on yhtä kikseissä MLL:n kirppareista? Oottekste edes koskaan käyny siellä? Jos ette oo, niin suosittelen lämpimästi ottamaan selvää et milloin sun lähelläs on seuraava kirppis! Täällä Nummelassa se on seuraavaksi joskus syksyllä.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Tiistai superduperpikakelauksena

Kello 6.10 alkaa soimaan sama rimputus kun joka aamu. Rise and shine! Hiippailen keittiöön ja laitan vedenkeittimen päälle ja menen peilin eteen ihmettelemään mitä tekisin naamalleni tänään. Tukka kuntoon, tee kuppiin ja kuppi tyhjäksi. Täytyy mennä herättämään pampula. Etin peiton alta pienet lämpimät varpaat ja pusuttelen ja silittelen niitä. Pampula herää hyväntuulisena. Valkataan vaatteet, käydään pissalla ja lähdetään hoitoon. "Heippa kulta, nähään iltapäivällä! " Hoksaan, että koulu alkaa vasta ysiltä. Hurautan kotiin ja tehotyttöfiilis iskee. Pakko laittaa yks koneellinen pyykkiä pyörimään! On paljon luppoaikaa ennen busun lähtöä mutta silti meinaa tulla kiire loppupeleissä kun kekkuilen peilin edessä. No mut huh, kerkesinhän mää bussiin!

Koulussa taas. Hommat lähtee käyntiin. Tapahtumatuotannon teknistä toteuttamista. Mä tykkään tästä hirmuisesti! Pojat kiusaa. Laitetaan paikkoja kuntoon. Kerkeen olla melkein koko päivän, mutta sitten... "Ope hei, mun täytyy lähtee!" koska mulla on työhaastattelu Helsingissä. Vitsi et jännittää mut ei muutakun junalla Espoosta stadiin reippain mielin! Rautatieasemalla avaan google mapsin ja lähen kipittelemään. Mitä hittoa, määränpää ajautuu vaan kauemmas!? Hei vastaantuleva söpö poika, voixä auttaa mua vähän? No pääsinpäs vihdoin perille ja oon vielä ihan hyvissä ajoin! Meni ihan ookoosti mutten usko hetkeäkään että tärppäis tällä kertaa, olin vähän liian ujo vaikka olis tehny mieli hyppiä tasajalkaa ja kiljua että MÄÄ HALUAN TEIÄN TIIMIIN. Noo, pidetään peukkuja, koska ois meinaan mun unelmapaikka!

Hyvillä mielin mä lähin sit kipittelemään kohti busua, busu suuntas Nummelaan. Perillä ollaan, nyt ajetaan porukoille, jonne pampula meni hoitopäivän jälkeen. Pampula laittaa vähän vastaan kun kinuan halia, mut heltyy lopulta. Hengataan hetki porukoilla ja sit lähdetään kotiin.

Hirvee nälkä. Ei kuitenkaan niin hirvee ettei kerkeis kuvaa ottaa... Täysjyväspagetit veteen, pari avokadoa blenderiin mausteiden ja tuorejuuston kanssa. Spagetit ja kastike sekasin, pilkotaan muutama kirsikkatomaatti. NAM! Pampula vastustelee kun pitäis mennä pesulle mut se kuuluu asiaan. Pientä draamaa suihkussa; laitan Niiskuneiti-shampoota pampulan hiuksiin ja pampula parkaisee: "MÄ HALUSIN PIKKU MYYTÄ!!!". Pientä kiukuttelua, mutta selvitään onneksi tästä tapahtumasta.

Iltapalapöydässä piirretään toistemme sormiin pienet sydämet kuulakärkikynällä. Sovitaan että ne on meidän prinsessamerkit. Sitten annetaan suukot toistemme kämmenselille.

Kello onkin jo kahdeksan, vien Hennin sänkyyn. Luetaan eläinkirjaa kuten joka ilta. "Hyvää yötä kulta, mä rakastan sua! " kuten joka ilta. Pampula nukahti melkein heti. Mä meen olkkariin ja aion kirjoittaa blogiin, mutta väsymys voittaa. Mä oon ihan puhki, oon ollu liikkeessä koko päivän. Meen ysiltä sänkyyn ja HUH, niin oli tiistai taputeltu kasaan. Näin koko yön unia mun unelmaduunista ja tänä aamuna heräsin pirteenä taas kuudelta.

Miltä kuulosti, meniks liian pikakelauksella nämä tiistain kuulumiset vai oisko tämmösiä kiva kuulla jatkossakin?
© Bella Bambina 2012 | Blogger Template by Enny Law - Ngetik Dot Com - Nulis - Jemina Immonen