maanantai 18. tammikuuta 2016

Kotona on ihanaa

Totesin eilen mökiltä kotiin palatessamme, että kotona on ihanaa. Kotiin on ihana tulla. Mun ei pitänyt enää puhua täällä mitään kovin henkilökohtaista, mutta täytyy sanoa, että pampulan isän kanssa seurustellessani ja täällä asuessamme tämä ei tuntunut kodilta. Ahdisti, täältä halusi päästä pois eikä kodin hoitaminen innostanut yhtään. Oli kokonaisvaltaisesti niin paha olla ettei vaan osannut nauttia kodistakaan. Nyt on ihan toisenlainen fiilis! Kotona on turvallista, rauhallista ja just sellaista kun me halutaan. Useampi miespuolinen kaveri on sanonut ekaa kertaa kylään tullessaan, että täällä näkyy naisen kosketus. Mä en oo oikein ottanut selvää mitä se tarkoittaa, mutta otan sen kohteliaisuutena!


Mä kuvailisin meidän kotia kodikkaaksi. Heti ensivilkaisulta huomaa, että täällä asuu lapsi koska leluja on jokapuolella. Niitä alkaa pikkuhiljaa olla liikaa enkä mä malttais odottaa, että Henni saa tulevaisuudessa oman huoneen! Tällä hetkellä meidän molempien sängyt on makkarissa ja kaikki lelut olkkarissa. Värimaailma on aika mustavalkoinen, mutta vaaleanpunaiset lelut saattaa olla se juttu, miksi täällä vallitsee sellainen pieni prinsessamaisuus. Me käytiin viime viikolla Ikeassa ja mä yllätyksekseni huomasin, että hei jumankekka, mähän tykkään väreistä! Olkoon se ensimmäinen asia tänä vuonna, jonka opin itsestäni.

Tälläistä meidän kotona on! Mitä pidätte? Hennillä on huomenna nimpparit ja puhalletaan sen kunniaksi pari ilmapalloa ja kutsutaan isovanhemmat kahville. Jos pyydän oikein nätisti, niin keksiskö joku mun puolesta jonkun makean ja suolaisen tarjottavan huomiseksi?

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Valkoisen talvitakin metsästys, help needed!

Mä en järin nauti lumesta. Tai no nauttisinkin varmaan, jos mulla olisi oikeanlaiset varusteet, mutta aamuseiskalta auton kaivaminen lumen alta ohuilla hanskoilla, nilkkojen ollessa täynnä lunta ja kylmien väreiden mennessä pitkin selkää on vaikea hymyillä. Mun lämpöinen takki sanoi itsensä irti ja nyt liihotan eteenpäin kylmän takin kanssa ja se on inhottavaa. Eniten oikeastaan ärsyttää, ettei tee mieli lähteä pampulan kanssa ulos palelemaan. Eilen oltiin illalla tunnin verran ulkona ja se oli yhtä tuskaa, mä olin ihan jääkalikka ja oli pakko lähteä sisään vaikka pampula olisi mielellään vielä lumessa pyörinyt. Mä yritin omaksua Hennin "JEE, ME SEIKKAILLAAN!!"-asennetta ja hypellä lumikasoissa, mutta mun nilkkuritossut ei oikein sopinu siihen tarkoitukseen. Paras osa ulkoilussa oli Hennin ilo ja "äiti, nämä lumihiutaleet suukottaa mun naamaa"-hehkutus. Siinä vasta nautiskelija!

Mä tarvitsen nyt apua: mistä mä löydän valkoisen parkatakin? Mulle sopii malli, jota saa kiristettyä vyötärön kohdalta. Karvakaulus olis kiva. Takin lisäksi ajattelin kengiksi soreleita, jotka ilmeisesti ovat nyt kaikkien suosiossa. Jos sulla on sellaiset niin kerro toki mitä pidät! Mä pidän korvat auki myös muille kenkäehdotuksille joten anna tulla vaan, jos sulla sattuu olemaan maailman parhaat ulkoilukengät. Mä oon maailman surkein shoppailemaan ja nettishoppailemaan, kumpikaan ei oo mun juttu, joten olisin hirmu kiitollinen jos vinkkaisitte missä on näteimmät takit ja parhaimmat kengät! 

Tosi outoa kuvitella, että muutamia vuosia sitten teininä sitä hengaili talvella vapaaehtoisesti ulkona kavereiden kanssa monia tunteja tyyliin farkuissa ja tennareissa. Hrrrrr! Onneks sentään toinen meistä mimmeistä pysyy lämpimänä ja nauttii elämästä säästä riippumatta  



keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Taaperon toiveesta: tomaattikeittoa

Helpot ja nopeet arkiruuat on se meidän juttu tällä hetkellä. Musta ois ihanaa tehdä välillä jotain vähän haastavampaa ja aikaavievää ja tyyliin jotain maailman parasta ruokaa, mutta oon tällähetkellä järkeillyt sen niin, että jätetään sellaiset kokkailut sitten tulevaisuuteen. Siitä syystä, että vietän mielummin aikaa pampulan kanssa kuin häärään monta tuntia keittiössä. Sit joskus kun mulla on ihana puoliso ja toinen meistä voi keskittyä leikkimiseen ja toinen ruuanlaittoon ja aikaa on helpompi jakaa, on sellaisten panostusruokien aika. Nyt mennään helpoilla safkoilla ja tällä kertaa hyväksi ja nopeaksi havaittiin tomaattikeitto! Mä tiiän etten oo ihan mestari tässä ruokastailauksessa mut hei, älkää antako kuvan häiritä vaan keskittykää olennaiseen: makuun!


T O M A A T T I K E I T T O

500g tomaattimurskaa
3 dl nestettä (vettä tai ruokakermaa, mä laitan puolet ja puolet!)
1 pkt Valio Koskenlaskija sulatejuustoa (sipuli-ruohosipuli! )
1/2 kasvisliemikuutio
1 rkl sokeria

Päälle
Paistettuja rieskakuutioita
Creme fraichea (tai taaperolle raejuustoa)
Pestoa

Kuumenna tomaattimurska ja vesi ensin kiehuvaksi ja lisää sitten kaikki muu kattilaan. Anna sulatejuuston rauhassa sulaa joukkoon ja kuohkeuta lopuksi sauvasekoittimella koko keitto. Päälle voit laittaa mitä haluat!

maanantai 4. tammikuuta 2016

Viime viikko taaperon letkautuksineen

Heipsuu! Vaihdettaisko vähän kuulumisia? Mä voin aloittaa. Viime viikko alkoi vähän nihkeästi. Porukoiden tiskikone hajosi jokunen aika sitten ja korjaajan piti saapua maanantaina. Porukat oli töissä, joten minä ja pampula mentiin niille ja päästettiin korjaaja sisään. Minä maanantaiaamuna unisena, meikittömänä, tukka sotkussa ja finni otsassa avasin oven ja totesin että katos perhana, sieltä käppäilee sisään mun tinderpari, jonka kanssa oltiin mallailtu tapaamista jonkunaikaa. Siinä itkunsekaisin tuntein mietin, että pitäiskö tässä itkeä vaiko nauraa (päädyin nauramaan), koska ensivakutelma ei juurikaan olis voinu olla jäätävämpi. Selvisin tilanteesta ja selitin asiaa myöhemmin siskolleni mukamas itku kurkussa ja samalla Henni kuuli tilanteen. Mitä tekee tämä pieni järjenääni? Tulee mun luo, nappaa kaulasta kiinni, taputtaa selkään ja sanoo: "voi vitsit. Älä huoli, kyllä se siitä". Sitten nauratti vielä enemmän ja päivä oli pelastettu. Ja todettiin että miehet on sokeita, koska tämä tapaus laittoi myöhemmin viestin, että oon kyllä yhtä nätti kun kuvissa. Olen hyvin vahvasti eri mieltä ja kiroan edelleen tuota finniä.

Viime viikolla Henni sai ekaa kertaa luistimet jalkaansa kun läheiselle kentälle tehtiin jää. Nähtäväks jää, tuleeko tuosta tulevaisuudessa lätkämimmi! Kotiin päästyämme hän totesi "huhhuh, mä oon kyllä rapakunnossa" ja taas sain räkättää just oikeeseen kohtaan sattuneelle sutkautukselle. Frozenista napattu repla, haha! Käytiin myös eilen pelaamassa sulkapalloa palloiluhallilla ja meidän muiden pelatessa hautoi Henni ihan innoissaan löytämiään munia(=golfpalloja) sählymaalin alla. Hienosti meni sekin reissu!

Yhtenä päivänä ripustettiin pyykkejä kuivumaan. Me tehdään aina kaikki kotityöt yhdessä. Annoin Hennille pikkareita sun muita pieniä vaatteita ripustettavaksi ja hän hoiti hommansa ja painui sitten laittamaan juuri koneesta tulleita aterimia paikoilleen. Sanoin lähinnä itselleni että "oho, noi on vähän rypyssä" ja samalla sekunnilla keittiöstä kuuluu "JOOJOO SORISORI MUN MOKA!". Sitten huomasin, että olin epähuomiossa laittanut rintsikat koneeseen ja voivottelin että onkohan ne nyt pilalla. Henni otti siitäkin syyt niskoilleen ja yhtyi voivotteluun: "voivoivoi, miten tässä nyt näin kävi... Mun ois kyllä pitäny muistuttaa sua noista. Mulla oli sillon varmaan jotain muuta ni en huomannu". Kumpi meistä olikaan se äiti? Todettiin että rintsikat on ihan fine ja ollaan molemmat seuraavalla kerralla tarkempia ja jätettiin voivottelut sikseen.

Että semmosta arkea! Loppuun vielä yks niin liikkis juttu joka ei tosin osunut tälle viikolle, mutta vieläkin meinaa tulla parku kun mietin miten tuon pampulan ajatusmaailma oikein kulkee


perjantai 1. tammikuuta 2016

Ihanaa uutta vuotta!

Meillä oli eilen Hennin kanssa sama keissi kun viimevuonnakin: saunaa, safkaa, pari rakettia ja vuoden vaihtuessa suukotin häntä ja kuiskin korvaan salaisia lupauksia. Okei, jos nyt ollaan ihan yksityiskohtaisia niin join mä yhen bissenkin ja Henni sukelteli uimalasit päässä pienessä vadissa. Mä selittelin aiemmin jollekin näitä suunnitelmiani ja illan kulkua ja tämä älykääpiö totesi, että "kuulostaapa tylsältä tuollainen pelkkä kotihengailu". Niin no, musta ei kuulosta mitenkään erityisen houkuttelevalta herätä helvetinmoisessa krapulassa vuoden ekana päivänä ja itseni tuntien mua alkais vaan ottaa päähän kun eka päivä menis hukkaan krapulahuuruissa, joten kiitos mielipiteestäsi, mutta mulle pelkkä kotihengailu oli se oikea vaihtoehto

Nyt vuoden 2015 voikin sitten viskata ö-mappiin ja mennä avoimin mielin kohti tulevaa! Viime vuodella oli tosi raskas ilmapiiri, niin raskas ettei tee edes mieli muistella. Snadi tilannekatsaus vois silti olla paikallaan koska mä haluan uskoa, että jotakin itsestäni ja toimintatavoistani kuitenkin opin. Mä taidan nyt tässä iltasella ottaa mietintään itseni. Mulla on kauhea hinku olla parempi. Parempi äiti. Ystävä. Bloggaaja. Läheinen. Työntekijä. Nainen. Sellainen Essi 2.0 versio. Yritin välttää lupausten tekemistä tänä vuonna, mutta takaraivossa on silti paljon suunnitelmia ja ajatuksia. Mä haluan kuitenkin jättää ne leijumaan koska epäonnekseni mä opin viimevuoden aikana stressaamaan. Ennen en osannut, nyt osaan ja ai helkkari, nyt en kyllä päästä sitä valtaan. Oli ihan kauheeta olla koko loppuvuosi kireä ja äreä ja kakkapää. Heipat kakkapäälle ja heeelloooou kivempi mimmi! Ihan mahtista alkanutta vuotta!

© Bella Bambina 2012 | Blogger Template by Enny Law - Ngetik Dot Com - Nulis - Jemina Immonen