perjantai 27. marraskuuta 2015

Coming up on weekend

Mä rakastan pikkujouluja. En ole niinkään jouluhössöttäjä vaikka joulusta pidänkin, mutta pikkujoulut on ihan mahtavia, mun lempparijuhlia! Niissä on sellasta pientä joulujännitystä ja tunnelmaa. Tulevana viiikonloppuna on tiedossa kahdet pikkarit: ultimatetyttöjenbileet lauantaina ja meidän mammaryhmän ja lasten kanssa sunnuntaina. Mammojen kesken ollaan nähty, mutta lapset tais nähdä viimeksi vuosi sitten halloweenbileissä? Siispä korkee aika treffata!

Lauantaille on muutenkin hirmuisesti kivaa puuhaa. Mun ystävä Milla lupasi hiippailla tänne meidän seuraksi jo päivällä ja ai että, pampula on ihan kikseissä. Milla on ihan ässä! Kuultiin myös huhua, et Joulupukki saapuis tohon Nummelan torille lauantai-iltana ja ollaankin nyt kuumeisesti pampulan kans pohdittu, että uskallettaisko me mennä ihan syliin asti. Eiköhän me uskalleta. Mä veikkaan, et jos niin hienosti käy, niin pampula selittää siitä suu vaahdossa koko loppuillan. Torin jälkeen heitetään Millan kanssa vaahtosuupampula yökylään ja otetaan suunnaks Espoo ja katellaan miten ilta etenee. Illan kulkua voi seurata snäpistä (essibambina), mutta enköhän mä siitä postauksenkin väsää! Yhdet pikkarit on jo takana, niitä vieteltiin muutama viikko sitten luokan kesken Vantaalla ja oli ihan sikakivaa.

Sunnuntaina onkin sit eri meno. Aiempien lapsitreffien perusteella mä veikkaisin, että sunnuntaina saattaa olla kovemmat bailut kun lauantaina. Ääntä ainakin riittää! Ja herkkuja ♥ Tiedossa on nyyttärimeininki ja kun puitiin sitä, mitä kukin tuo, alkoi välittömästi himottaa kaikenmaailman piparijuustokakut, pitsat ja kaikki muu. Hirmu jännää nähdä, miten Henni suhtautuu tällä kertaa ipanoihin. Hennistä on tullut paljon reippaampi kuin mitä hän oli esimerks vuosi sitten ja siks onkin ihanaa, että päästään muiden lasten ilmoille. Ihan hirveesti muita lapsia ei nähdä, lukuunottamatta hoitopaikan kersoja ja satunnaisia kamuja joihin leikkipuistossa törmää. Musta ois ihanaa saada äiti- ja lapsikavereita lähempää, ja mä oonkin ajatellut tehdä jotain sen eteen. Ehkäpä mä laitan tänne blogiin pyynnön, että Nummelan äipät, ottakaa yhteyttä, etsin teitä tositarkoituksella! Itseasiassa ei hassumpi idea, koska mä oon useampaan otteeseen saanut kommentteja, joissa harmitellaan kun äitikaverit on niiiin vähässä. Hei joo, tän taidankin ottaa projektiks!

Mä en vielä oo ihan varma, mitä me sunnuntaina vietäis mukanamme nyyttärikemuihin. Ois ihanaa, jos vinkkaisitte jotain suolaisia pikkunaposteltavia! JA HEI! Mä kävin äsken Lidlissä ja siellä oli vaikka kuinka paljon kivoja leluja. Kaikki lelut on äityleiden mukaan jo loppunu monesta paikasta kun ne sinne jo eilen saapui, mut Nummelassa oli vaikka millä mitalla. Me käytiin Hensun kans jo eilen vähän ihastelemassa muttei tietty voitu ostaa ja mä juoksinkin aamusta jo sinne toivoen, että siellä vielä jotain olis. Ja olihan siellä!

torstai 26. marraskuuta 2015

Let me introduce you, Bella Bambina 2.0!

Jokohan mä uskaltaisin hehkuttaa, että I'm baaack? Mä oon miettinyt bloggailua monelta kantilta; mikä siinä on alkanut tökkiä ja mikä ahdistaa ja huikamala ja mitämäänytteeeen. Blogi on aina ollut tosi henkilökohtainen ja se on tässä selvinnyt juuri siksi pröbleemäksi. Sellainen ei tunnu enää hyvältä. Tuntuu hyvältä, kun sain ajatukseni järkkäiltyä niin, että pysyn jatkossa jutuillani enemmän yleisellä tasolla. Tai siis no joo, tällä tarkoitan lähinnä kaikkea Henniin liittyvää. Pari aikaisempaa postausta, sinkkuudesta ja rintaimplanteista olivat suosittuja ja musta oli aivan ihanaa kun sain niistä positiivista palautetta eri sosiaalisten medioiden kautta! Ne on sillä henkilökohtaisuuden rajalla, mutta keikkuivat kuitenkin vahvemmin sillä puolella, että niistä tuntui hyvältä puhua. Allaoleva teksti kuvaa aika hyvin mun fiiliksiä; jos musta tuntuu, että jostain mun kokemuksista voi olla hyötyä muille, kannattaa antaa vaan kynän (tai näppiksen) viedä.



Ja entäs sitten kuvat, voi jessus sentään kun ahdistaa. Pari viikkoa sitten päätin, etten lisää Hennistä enää kasvokuvia someen. Mua on alkanut ahdistaa hitosti tää hullu maailma ja hullut ihmiset. Itkettää ja ahdistaa millaiseen paskamaailmaan mun lapsi on syntynyt. Maailmaan, jossa elää kaikenlaisia ihmissaastoja ja joiden kanssa joutuu luultavasti olemaan tekemisissä, kun näitä on tällä pallolla enemmän kuin uskoiskaan. Mä hermostun aika helposti ja pahat jutut jää mieleen pyörimään, mutta en halua antaa pelolle valtaa. Haluan jatkaa bloggailua, mutta pieni uudelleenharkinta aiheiden ja kuvien suhteen tuli tarpeen. Aah, ja heti kun sai uudet säännöt sanottua ääneen, taakka putosi harteilta! Jos jotain voin suositella bloggaamisen tuntuessa pakkopullalta, niin teepäs kuule kunnon tarkastelu sun blogihistorian suhteen ja ota aikaa. Hei, tästä blogimasisteluun liittyvistä vinkeistähän sais vaikka postauksen kasaan! Se tunne kun postausideat vilisee päässä, gotta love it

Tähän uuteen puhtiin vaikuttaa myös se, että mä sain VIHDOIN kotiin koneen ♥ Tää on niin herkkua! Samalla sain lisää tunteja päivään, koska nyt mä voin hoitaa mun kaikki työharkkajutut kotona, eikä turhia tunteja kulu työmatkoihin. Sellanen pieni catch up kuulumisista vois olla paikallaan, eiksniin? Onks jotain mitä te haluaisitte tietää?

Muthei, tästä starttas siis Bella Bambina vähän uusilla kujeilla, katotaan nappaako uudet aiheet teihin! Puspus! 



© Bella Bambina 2012 | Blogger Template by Enny Law - Ngetik Dot Com - Nulis - Jemina Immonen