keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Sunnuntai mun makuun

Heipsu! Nyt vasta kerkesin koneen ääreen vaikka jo sunnuntaina siitä haaveilin. Oon päivistä ihan sekaisin kun viikonloppuisinkin on töitä! Mitä kuului teidän sunnuntaihin? Meille kuului vaikka mitä! Tätä sunnuntaita ei ollu pyhitetty lepäämiselle vaan ihanan hektiselle aikataulutetulle tekemiselle. Mun mielestä on ihanaa, kun on tekemistä! Mä en meinannut pysyä pöksyissäni kun tiesin, että aamupäivästä pääsee MLL:n järkkäämälle kirpparille. Mä rakastan näitä keväisin ja syksyisin järkättäviä kirppareita. Löysin taas vaikka mitä, mut ne mä taidan tulla esittelemään erikseen myöhemmin.


Kirppariryysiksestä lähdin melkeen suoraan vetämään sunnuntaivuoron töihin. Tää taitaa olla joku #workgoals kun työ ei tunnu työltä, töihin on kiva mennä ja lähden myymälästä aina hymyssä suin ja sillä fiiliksellä että jes, mä onnistuin! Kerkesin kuitenkin ennen vuoroa käydä tsiigaamassa JYSKin tuolitarjontaa. Meillä on uudet keittiöntuolit hakusessa mut vielä ei oo tullu vastaan niitä oikeita.

Suoraan töistä pääsin herkuttelemaan synttärijuhliin ja otin kyllä kaiken ilon irti voikkarikakusta, pizzoista, täytekakusta ja kaikista muista. Ja sit mä vierin pallona kotiin. Henni pääsi juhlien jälkeen myrkytyshommiin ja suihki kasvia kiusanneet banaanikärpäset pois vesi+mäntysuopa seoksella. Henni hoitaa meillä aina kukkien kastelunkin koska mä en vaan muista. Tuleva viherpeukalo siinä niin!

Illalla rauhoituttiin ja valmistauduttiin seuraavaan päivään. Taidettiin katsoa joku leffa kotona. Hennuli tykkää leffailloista ja niitä onkin kiva viettää yhdessä! Ja viikonloppuisin saa poppareitakin.

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Mitä 4v neuvolassa tehdään?

Nelivuotisneuvolakäynti on ns. laaja tarkastus. Tai en tiedä onko se niin jokapaikassa, mutta meillä Nummelassa ainakin. Neukkutäti selitti, että jos tässä vaiheessa selviäisi ongelmia jonkun asian kanssa, kerkeäisi siihen hyvin puuttua ennen kouluikää. Sounds logic. No mitäs siellä sitten tehtiin?

Aikaa varatessani neukkutäti kehoitti valmistamaan pampulaa siihen, että hän menisi huoneeseen yksin ja äiti odottaisi ulkopuolella. No, Hensku ei suostunut tälläiseen järjestelyyn ja mä menin mukaan, mutta se ei kuulemma haitannut yhtään koska Hennin keskittyminen oli koko ajan tehtävissä. Mä olin taustalla vaan henkisenä tukena.

Aloitettiin ottamalla mitat ja katseltiin vähän että milläs käyrällä sitä kasvetaan. Mä otin aina vauva-aikana hirveän stressin näistä käyristä, mut mä haluun sanoa jokaiselle uudelle ja vanhalle äidille, että älä stressaa. Henni kasvoi yläkäyrällä vauvana ja hän oli maailman suloisin pullaposki, mutta nyt ollaan ihan keskikäyrällä. Ja vaikka ei kasvaisi edes siinä keskikäyrällä niin se ei kaada maailmaa, koska hei, jokainen kasvaa ihan omaan tahtiinsa. 

Sitten voitiinkin siirtyä tehtäviin. Leppoisasti leikin ohessa neukkutäti pyysi Henniä näyttämään miten seisotaan yhdellä jalalla ja kävellään varpaillaan. Piti myös leikata saksilla viivaa pitkin, piirtää kuvioita mallin mukaan ja pujottaa helmiä nauhaan. Pampulan silmät kirkastui kun oli helmitehtävän aika; Henni meinaan haaveilee koruntekijän urasta ja tätä hommaa on kyllä harjoiteltu! Koottiin myös palikoita torniksi ja sitten Henni sai eteensä kuvan, jossa tapahtui kaikenlaista ja hän sai kertoa mitä yksityiskohtia sieltä bongaili.

Kuuloa tutkittiin niin, että neukkutäti sanoi kolme samankaltaista sanaa (esimerkiksi keula, neula, naula) ja pyysi sitten näyttämään kuvakorteista esimerkiksi neulan. Sanat sanottiin nopeasti peräkkäin ja se vaikeutti tätä kuulotehtävää. Näköä tarkasteltiin vanhoilla tutuilla kuvilla, joita neukkutäti pyysi kaukana olevasta taulusta nimeämään. Henni sai kaikki pienimmätkin oikein ja mä olin vieressä että häh, en nää mitään noista!?
Silmät tutkittiin erikseen hassujen lasien avulla.

Summasummarun: ei tarvii jännittää etukäteen! Meillä on kyllä tosi kiva neukkutäti ja kaikki sujui siinä jutustelun ja leikin lomassa. Lopuksi saatiin jäykkäkouristusrokote. Henni oli aivan sairaan reipas, ei inahtanutkaan. Sitten neukkutäti sanoi mulle, että "minkäs ikäinen sä oot, onkohan sulla mennyt vanhaksi tämä jäykkäkouristusrokote!?" ja mä olin vaan että entiiäapua... Tarkastettiin asia, mäkin sain rokotteen ja inahdin Hennin ilmeillessä vieressä ja Henni valitsi meille molemmille tarrat. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Ja tarinan opetus: varautukaa vaanhemmat siihen, että tekin saatatte saada rokotuksen. 
© Bella Bambina 2012 | Blogger Template by Enny Law - Ngetik Dot Com - Nulis - Jemina Immonen