Löytäessäni sängyn kierrätyskeskuksesta se oli sininen eikä kovin houkutteleva. Vähän hiomista ja maalia ja vóila - nyt se on nätti ja sopii meidän makkariin kuin nakutettu. Jonkinlaisen tekstitarran voisin siihen haluta vielä laittaa! Pikkuneitikin on näyttänyt vaan positiivisia fiiliksiä sänkyä kohtaan ja sinne siirtyminen meni yllättävän kivuttomasti! Hennuli siis nukkuu yönsä jo omassa sängyssään :) illalla vien hänet sänkyyn, peittelen, annan unikaverin kainaloon, laulan hänen valkkaamansa unilaulun tai luen kirjan, silitän poskea, suukotan ja toivotan kauniita unia. Kertaakaan hän ei ole yrittänyt tulla pois sieltä unta odotellessa ja siitä olen ihmeissäni mutta samalla helpottunut :D Parasta koko hommassa on kuitenkin pikkuneidin tuntema ylpeys joka paistaa silmistä kun hän saa kertoa nukkuvansa omassa, isojen tyttöjen sängyssä! ♥
Minkä ikäisenä teillä on siirrytty lastensänkyyn? Ja hei mistä mää löytäisin kivan päiväpeiton Henskulle? Vinkkejä kehiin!