Catch up ja sellasta everyday life-tyylistä settiä

Tiedät, että päivä alkaa hyvin, kun ensimmäinen asia, jonka aamulla kuulet, on: "äiti, sä näytät ihan linnunpelättimeltä". No mut hei, ainakin ulkonäkö vastaa fiilistä aamuisin! Herätys on siinä kuuden jälkeen ja kymmenisen minuuttia kun saa koomailla ja köllötellä vierekkäin niin siitä se sit lähtee. Me ollaan molemmat aamuvirkkuja ja aikaiset herätykset on meitä varten. Hoidetaan aamutoimet ja heitän pampulan seiskalta hoitoon jonka jälkeen painelen itse salille. On mahtavaa, et mä oon saanu tunnin lisää päiviini kun hoidan työharkan kotoakäsin eikä aikaa mene työmatkoihin. Se mahdollistaakin aamusaleilut! Musta ei olis iltajumppailijaksi, mielummin mä otan rennosti kotona.

Mä teen graafikon hommia päivät. Se on just sitä, mitä mä työharkalta toivoinkin. Iltapäivällä haen pampulan kotiin ja sitten me esimerkiks käydään kaupassa, leikkipuistossa tai kyläilemässä. Kotona tehdään ruokaa, leikitään, siivotaan ja heitetään läppää. Tänään kinasteltiin siitä, kumpi saa imuroida. Lapsityövoimaa, vois joku sanoa, mutta pampula on tosi innostunut kotitöistä. Tänään mä sain imuroida ja Henni pesi lattiat. Hoidettiin hommat nopsasti, vedettiin nakkisopat naamaan ja sitten pitikin jo lähteä Hennin joulujuhlaan. Mentiin läheiseen metsään "tonttupolulle" taskulamppujen kanssa, ratkottiin erilaisia tehtäviä ja tehtävien jälkeen saatiin glögiä ja piparia. Oltiin kävellen liikenteessä ja pienet jalat väsähti kotiintulomatkalla joten Henni sai hartiakyydin. Mun hartiat on aina jumissa kun kannan Henniä yleensä harteillani. Onneks mulla on vahvat hartiat, jotka jaksaa kantaa niin arjen taakat kuin pienen pampulankin!

Kotona riennettiin iltapalapöytään ja sen jälkeen pesulle. Hampaat vielä kuosiin ja tyyppi oli valmis sänkyyn. Ähinää sängystä kuului vartin verran ja sinne se kasin maissa sitten simahti. Kasin jälkeen alkaa päivittäin mamman freetime ja se kuluu yleensä bloggaillessa, kirjaa lukiessa tai jonkun leffan parissa. Useimmiten kuitenkin jonkun kaverin kanssa. Pampulaa on siunattu hyvillä unenlahjoilla ja olkkarissa voi räpättää ummet ja lammet ilman heräämisvaaraa. Seuraa tykkään yleensä senkin takia pyytää, koska en päivisin näe ketään.

Tällä hetkellä mä oon Edgarin(=poikaystävätyynyn) kainalossa sohvalla ja näpyttelen samalla tätä. Mulla on luonnoksissa vaikka kuinka monta postausta, tai oikeastaan otsikkoa, joita en kuitenkaan vielä oo saanu puettua sanoiksi. Jos mun pitäis veikata, mikä postaus seuraavaksi pamahtaa ilmoille, on se varmaan mun omat kokemukset Nutriletin aloituspakkausdietistä. Täytyy ootella sellaista inspiraatiopuuskaa. Ai että, sellaset puuskat on ihania! Nyt mä suunnittelen vielä kauppalistan huomiseks ja sit pääsen nukkumaan.