Ihana aamu

Hyvää huomenta! ♥

 

Tämä aamu on ollut tositosi ihana ja piristävä. Ei tälläisinä aurinkoisina aamuina ei voi herätä pahantuulisena, eihän? En minä ainakaan! Erityisen piristävän tästä aamusta teki 1,5h extraunet! Mikko nousi Hennin kanssa (tokaa kertaa ikinä!) aikaisin ylös, ja minä jäin paikkailemaan univelkaa. Unettomia öitä on takana monta, ja pikkuinen romahduskin tapahtui tässä yksi päivä. Päätä on särkenyt itkemisestä ja neuvolankin unohdin, mutta nyt fiilis on loistava :) Mikko siis hoiti Henskun kanssa aamuhommat, siivoili, kävi lenkillä tytyn kanssa ja oli tehnyt minulle aamupalaa kun viimeinkin pääsin sängyn pohjalta ylös. Ihana miekkonen! ♥

 

Äsken neitokainen heräsi juuri sopivasti ekoilta päikkäreiltään, ja tuli kanssamme syömään aamupalaa. Me ei yleensä koskaan syödä yhdessä. Mutta nyt oli ihana nauttia aamupalasta murujen kanssa! Henni hassutteli ryokapöydässä koko ajan. Hän on pieni pelle! Hän innostuu aina, jos joku vähänkään lähtee leikkiin mukaan. Hassuttelu jatkuu vieläkin:

 

Mietittiin juuri tämän päivän suunnitelmia, mutta mieleen ei tullut mitään. Ainakin käydään pulkkamäessä, koska Heni tykkää pulkkailusta hirmuisesti. Eilen me oltiin mökillä ja Henni pääsi pulkkaan, ja hänellä oli tosi hauskaa. Mökkeilystä postaus tulossa myöhemmin! Vastauksetkin ovat viivästyneet mun väsymyksen takia, pahoittelut siitä. Nyt kuitenkin kun täällä on vielä pari päivää leikkiseuraa Hennille, niin varmasti kerkeän vastata niihin.

 

Nyt me aletaan tehdä yhdessä ruokaa, ihanaa päivänjatkoa! :)

 

Hensku 7kk

En käsitä. Kuukaudet ovat vierineet älytöntä vauhtia ohitse. Viimeiset seitsemän kuukautta lapsen kanssa ovat menneet ihan hujauksessa. Ilman lasta tuo aika tuntui ikuisuudelta.

Hensku on oppinut kuukauden aikana valtavasti tavuja. Tytskä ei vieläkään liiku minnekään, joten ehkä hän opetteleekin ensiksi jutskailemaan ;) Pa, ma, ti, kä, gä, dä, ei ja ta ovat nyt suosittuja. Tänä aamuna heti herättyään Hensku katsoi minua silmiin ja sanoi ''ääiti''. Olin myyty. Ei Henni vielä tiedä, mitä ''äiti'' tarkoittaa, mutta hän on silti nyt alkanut hokemaan sitä.

 Iloinen synttärisankari!

Henni on myös nyt muutaman päivän aikana kasvanut jotenkin paljon isomman tuntuiseksi. Hän on muuttunut paljon ihan viime päivien aikana. Hänestä on tullut tosi leikkisä! Hän on aina ennen nauranut kaikille hassutuksille, mutta nyt hän tahtoo itse osallistua leikkiin :) Hampaita ei ole vielä tullut, joten en osaa sanoa, että mistä parin päivän kiukuttelu johtui. Pahat päivät ovat kuitenkin menneet ohitse, ja nyt känkkäränkän tilalle on tullut entistäkin nauravaisempi prinsessa ♥ Olen kuitenkin sanonut hyvästit äiti-tytär salihetkille; ennen Hensku istui kiltisti kantokopassaan sen aikaa kun äippä reenaili, mutta nykyään hän on jo niin iso tyttö, että mitkän pikkuvauvojen makuuasennot (tai edes mitkään makuuasentoja muistuttavat asennot) ei tuu kysymykseenkään. Pitäis vaan päästä tutkimaan ympäristöä, eikä sieltä kopasta nää mitään! ''Tylsää!''.

Hennin mielestä olisi tosi kiva päästä itse kävelemään ja tutkimaan ympäristöä, mutta se ei ihan vielä onnistu. Onneksi aina on joku, joka pitää neitiä pystyssä. Tällä kertaa se oli äiti!

Kuten ylempänä mainitsin, Henskuli ei siis vielä liiku minnekään. Minkä ikäisenä teillä on lähdetty ryömimään? Hän kyllä kovasti nostaa peppuaan ylös mahallaan ollessaan, mutta vielä ei päästä eteenpäin. Yritys  on kuitenkin tosi kova! Henni on myös nyt alkanut liikkua pieniä matkoja kävelytuolinsa kanssa. Vielä ei mennä kovaa eteenpäin, mutta ehkä se on ihan hyvä vaan, yritän nauttia vielä näistä hetkistä kun ei tarvii koko ajan olla pelkäämässä, että typyli tekee tuhojaan.. ;)

Yks juttu piti vielä kertoa; Hennistä on tullut tosi tarkka! Tänäkin aamuna aamupuuroa syödessämme, ihan vähän puuroa putosi ruokalapulle, eikä Henni voinut syödä ennenkuin puuro oli pyyhitty pois. Monta kertaa yritin tarjota puuroa, mutta eieiei, Henni ei voinut syödä kun lapulla oli likaa. Sama homma jos pöydälle tai tuolin alatasolle putoaa ruokaa. Hensku ei voi syödä jos on sotkuista :D Hensku on horoskoopiltaan neitsyt, ja neitsyitä kuvataan tarkkanäköisiksi ja huolellisiksi, ja se pitää paikkansa ainakin Henskun kohdalla ;)

Tuossa Hennin sormien kohdalla on vähän puuroa, ja se häiritsi neitiä valtavasti.

Semmosia 7kk-kuulumisia. 7kk neuvolaahan ei ole, joten strategiset mitat me saadaan kuulla 8kk neukussa jolloin samalla käydään lääkärillä. Luultavasti raportoin tytsyn kasvusta sitten tänne,  koska mä en oo kirjoittanut minnekään muualle jutskuja Hennin kehityksestä muistiin. Blogi on musta vaan niin loistava keino laittaa asioita muistiin, kuvien kera! :) Me mennään nyt opettelemaan ryömimistä Hennin kanssa yhdessä, syödään ja lähdetään vaunuilemaan. Heipat!

Palmusunnuntai

Heippa! :) Pikkumurun ekat virpomiset ja eka palmusunnuntai ovat nyt ohi. Meillä oli ihana päivä, ja käytiin monessa paikassa virpomassa. Henskulla on isovanhempia ja isoisovanhempia yhteensä 9, joten virvottavia riitti!

''Mitenpäin tätä pidetään?''

 

Henskun saalis! Äiti ja isi saattaa hiukan auttaa noiden hävittämisessä...

 

Me käytiin pitkästä aikaa taas Forssassa moikkaamassa Mikon vanhempia, eli Henskun mammaa ja pappaa. Kaksi neljästä sedästä oli myös paikalla. Hensku ei vierastanut yhtään, vaikkei hetkeen ollutkaan sukulaisiaan nähnyt. Päinvastoin, hän oli ihana ilopilleri ja jutteli melkein koko ajan. Pappa oli hyvin otettu kun Hensku sanoi moneen kertaan ''pappa''. Mamma ja pappa ottivat Hennistä ainakin 100 kuvaa (molemmat omilla kameroilla) ja tyttönen oli ihan onnessaan kun sai poseerata ;)

 

Hensku esitti tänä palmusunnuntaina pääsiäismummoa :D Hensku veti roolinsa hyvin ja näytti koko ajan ikeniään ;)

 

Henskun päivänasu

 

Ja äiskän tosi tylsä päivänasu

 

 Voi harmi kun multa ei nyt irtoo yhtään tekstiä! Toivottavasti kuvat kertoo enemmän kuin sanat :)

Henni heräsi juuri minipäikkäreiltä, joten me mennään nyt syömään iltapuuro. Illanjatkoja ihanille lukijoilleni ♥

Kysy multa!

Pitkään toivottu kysymyspostaus tähän väliin. Jos te vaikka muutaman päivän kyselisitte, niin mä voisin maanantaina koittaa vastailla. Antaa tulla, kysy jos on kysyttävää! :)

 

P.S! Haluaisitteko useammin pienempiä postauksia, vai harvemmin isompia postauksia? Mielipiteet on tervetulleita!

Tuhmaikä

Meillä asuu nykyään pikkuinen kiukkuilija!

 

Ollaan veikattu hampaita, masukipua ja korvakipua. Käytiin lääkärissä, mutta korvista ei löytynyt mitään. Ruoka maistuu ja kakka kulkee. Oiskohan tää kiukuttelu hampaiden syytä? Viikon verran Hensku on rääkynyt ja komentanut oikein kunnolla, eikä loppua näy! Tänä aamuna kysyin tytyltä, että ''onko sulla varhaisuhmatuhmaikä'' ja hän vastasi siihen huutamalla ''jOOOoo''. Ja sitten hän kurtisti kulmiaan.

 

Kaikki lelut lentää samantien lattialle kun ne annetaan neidille.

 

Henni huutaa usein ''MAMAMAMAMAMAM'', joten ehkä hänen ikenensä kutiavat kovaa, ja huutamalla hän yrittää saada itselleen purulelunsa?

 

Hensku on tyytyväinen vain, jos hän saa tehdä isojen tyttöjen juttuja...

...kuten harjoitella seisomista...

 

...tai istua sohvalla.

 

Oli niitä hampaita tulossa tai ei, niin ei vauvallakaan voi aina olla hyvä päivä. Joku surettaa nyt Henskua, mutta mami ei tiedä, että mikä! :( Onneksi mussukka jaksaa välillä väläytellä ihanaa hymyäänkin ♥

 

Lämmintä viikon alkua,

 :)

Toivepostaus: kuinka pääsin raskauskiloista eroon?

Tää on mulle arka aihe edelleen. Mutta koska mä lupasin tämän oman tarinani kertoa, niin tässä se tulee! Pitkän miettimisen jälkeen mä päädyin jopa julkaisemaan tänne kuvan, jota en ole ennen julkaissut. Ensimmäinen mahakuva synnytyksen jälkeen. Se on jotain niin kamalaa, että mua hävettää jo etukäteen :D No mutta hei, that's life! Siltä mä näytin sillon, enkä voi sille enää mitään.

Raskauden aikana keräsin painoa huimat 25kg. Apuuva! Katsokaa mun sormia, nakit!! :D

Ylimmissä kuvissa on siis rv 40+1, ja seuraavana päivänä mä synnytin! Mulla oli kovat odotukset painon putoamisen suhteen; synnärille jäis varmasti ainakin 8kg. Vaan toisin kävi. Sinne jäi kolme vaivaista kiloa. Henni painoi syntyessään 4kg, joten olin ihan kauhuissani ja yllättynyt kun kävin kotona vaa'alla. Ja sitten katsoin ensimmäistä kertaa itseäni peilistä. Ekat fiilikset: ''J*MALAUTA!!'' ja heti seuraavaksi ''ihan sama''. Ensijärkytys oli ihan kamala, mutta se meni ohi muutamassa sekunnissa. Ei kiinnostanut kammomaha, kiinnosti vain pikkuinen Hertta ♥

Voi tsiisus ihan oikeesti. Näytti siltä, että mahassa majailee vielä muutama baby :D Kuva on otettu siis 2 päivää synnytyksen jälkeen.

Pariin päivään ei tapahtunut mitään. Mutta sitten paino alkoi pudota tosi nopeasti. Mä kävin joka päivä vaa'alla montamonta kertaa, ja käyn edelleen (joskus jopa kymmenen kertaa). Päivässä saattoi lähteä pari kiloa pelkän imetyksen ansiosta ja mä olin superiloinen! No, tätä kesti ehkä parisen viikkoa, ja sitten painon putoaminen tyssäsi taas.  Kuukauden kuluttua synnytyksestä multa oli lähtenyt about 15kg. Hetken aikaa paino pysyi koko ajan samoissa luvuissa, ja lähti sen jälkeen laskuun taas, kun aloin lenkkeillä. Neljä kuukautta synnytyksestä ja 30kg oli lähtenyt, eli jopa vähän extraa! Woohoo!

No, nyt mulle on taas tullut pari kiloa lisää :D Nyyh. Mä oon aloittanut salireenailun ja kotijumpat siinä sivussa. Lenkkeilyä fiiliksen mukaan. Tavoitteena kiinteytyminen! En ota tästä stressiä, eikä toivottavasti kukaan muukaan! Mun pitäis vaan saada ruokailutottumukseni uuteen uskoon, oon vuosisadan pahin herkuttelija!! Mä en oo muuten yhtään tarkkaillut syömisiäni. Jos mä saisin sen puolen kuntoon, niin oisin tyytyväinen ja voisin jopa nähdä hyviä tuloksia! Tässä vielä tämänhetkinen tilanne:

Täs mä ja mun olematon peffa!

Tiivistettynä: lenkkeilyä, imettämistä, kotijumppaa ja salia. Noilla mä oon saanut raskauskilot pois :) Tässä vielä linkki aiempaan postaukseen, jossa aiheena on mun kroppa. Oiskos vielä jotain kysymyxii? ;) mä lähden kohtapuoliin taas salille, se on moroo!

 //EDIT

Anonyymi 17.3.2013

mikset voinut ottaa sellasta kuvaa missä sulla ei oo tota ''läskit piiloon'' housuja 

En tullu ajatelleeks noiden pöksyjen lisitistävää vaikutusta, joten sori huijaus! Ujoilin vaan noiden raskausarpien takia, niin ajattelin laittaa vähän korkeammat pökät. Tässä mun oikee möhömaha nyt kuitenkin ilman mitään litistävää ja raskausarpineen.

Terppa taas!

Viikko on taas vierähtänyt viime postauksesta. Mulla ei oo näihin pitkiin postausväleihin nyt sen kummempaa syytä kuin fiiliksen puuttuminen. Jos ei oo fiilistä niin mä en saa aikaiseksi yhtään mitään. Oon tämmönen mielikuvitukseton kotiäiti vaan, sorry!

Mutta eipä siitä sen enempää, mä hyppään suoraan koottuihin kuulumisiin. Ensiks vaikka muutama sana 6kk neuvolasta, jossa me käytiin viime torstaina. Henskuli vierasti kovasti neukkutätiä! Pikkuiselta pääsi jopa muutama kyynel! Alkujärkytyksen jälkeen Henskuli tarkkaili tätiä isin turvallisesta sylistä. Strategiset mitat olivat 66cm & 7825g. Tosta pituudesta mä en oo ollenkaan varma, koska tytyli venkuroi pituutta mitatessa niin kovasti. Syntyessään Henni oli keskivertoa lyhyempi, ja ekassa neuvolassa hän sitten olikin keskivertoa pidempi! Pituus on aina vaihdellut aika paljon, ja välillä Hensku on jopa lyhentynyt pari senttiä... Siksi kasvukäyrät näyttävät yleensä kummallisilta. No, mitat kuitenkin saatiin ja parinkymmenen minuutin päästä Henni oli taas oma iloinen itsensä ja aloitti ilmeilyshown ;)

Suurin osa ajasta me vaan juteltiin erilaisista mietityttävistä asioista. Yks niistä oli yöheräilyn syyn pohtiminen. Tää mami kun on nyt ihan ihmeissään; vastasyntyneestä asti kokonaisia öitä nukkunut Henni on nyt alkanut heräillä öisin! Neukkutäti vinkkasi, että voisimme ottaa toisen lämpimän aterian mukaan päiviimme. No, se ei ole auttanut, joten ollaan jatkettu neljän aterian rytmillä. Ehkäpä maailma on Hennin mielestä nyt vaan niin jännä, että välillä pitää herätä ihmettelemään ;) Hän onneksi nukahtaa kyllä sitten itsekseen omaan sänkyynsä, kun saa tutin suuhunsa.

Henskun päiväruoka näyttää yleensä tuollaiselta. Joskus me annetaan toinen lämmin ateria myöhemmin, ja siinä on yks nappi vähemmän. Kuinka paljon teidän muksut syö? Onks tossa liian vähän tai liian paljon teidän mielestä?

Henni on löytänyt varpaansa! Ne ovat hänen mielestään niin hassut, että niitä voisi koko ajan maistella ja tutkia. Sukat eivät enää pysy jalassa, kun tyty ottaa ne heti pois. Henskulla on myös toinen uusi taito; hän sanoo "pappa"! En tiedä voiko tuo minun puolivuotiaani jo nyt sanoa ekan sanansa, mutta ehkäpä papan ahkerat opetusyritykset ovat tuottaneet tulosta! Pappaa hän ainakin koko ajan hokee kaikkien kiljahteluiden lisäksi. No, ehken nyt kumminkaan innostu tästä sen enempää ;) Hän on nyt hoksannut paljon muitakin juttuja. Apua, kuinka nopeasti pikkutiitiäiseni kasvaa!

 Henni on nyt myös hogannut, että jos niska väsyy, voi pään laskea alas hetkeksi.

 

 Pian pää taas nousee ja Hensku jaksaa tutkiskella ympäristöä!

 

Ja mitähän sitten. No tuota noin, me ollaan nyt melkein joka päivä käyty moikkaamassa Henskun isomammaa, isopappaa, isomummia ja isovaijaa. Saadaan just sopivan pituinen lenkki tehtyä, kun kävellään mummoloihin ja takaisin. Kuvia tulee aina napsittua monta, mutta koska en oo päässyt julkaisemaan niitä, niin tässä tulee nyt muutama sekalaisessa järjestyksessä!

Hensku herää aina juuri sopivasti kun ollaan päästy perille mummolaan. Hän on heti herättyään pirteä ja naureskelee :)

 

Hennin lempparilelu! Mummolassa ei ole vielä muita leluja, mutta Henni on ihastunut tohon  mukiin. Sillä on kiva hieroa kovasti kutisevia ikeniä ;)

 

Hennin uusi vekkuli-ilme! :D

 

Ja sitten vielä sellainen juttu, että mä oon alkanut tehdä puuroja itse Henskulle! Kerroinkin viime postauksessa, että Valio Onni-puurot maistuivat neidille tosi hyvin, mutta mun tekemä puuro on ihan yhtä herkkua. Henni syö aina aamu- ja iltapuuronsa todella reippaasti :) ''Pahojen'' päivien varalle me kuitenkin ostetaan muutama valmis puuro. Ainiin ja mun piti kertoa vielä yksi puuroon liittyvä juttu! Me ostettiin viime torstaina muutama valmis puuro Hennille. Viikonloppuna mä olin aikeissa lämmittää Hennille yhden puuroista, mutta huomasinkin, että ''parasta ennen''-päiväys oli mennyt  pari kuukautta sitten umpeen! Normaalisti mä en edes ajattele päiväyksiä, kun luotan siihen ettei kaupassa myydä mitään vanhaa, ja ajattelin, että tollanen puurokin vois säilyä ostosta vielä monta kuukautta. No, nyt mulle iski joku kammo, ja siksi haluan tehdä itse noita puuroja... Mä hätäännyn niin helposti tollasista jutuista! :D En voi sille mitään. Ja toivon ettei kukaan muu ole vahingossa syöttänyt vaavilleen vanhaa puuroa! :( Hyi. No, sori tää tämmönen hysteria, nyt lopetan puurosta jauhamisen, ja kaiken muunkin jauhamisen! Tässä oli tämmöinen kunnon kuulumispläjäys, huhhuh. Kiitti ja kuitti!

Ihanaa aurinkoista keskiviikkoa,

PS! Ajattelin järjestää teille jonkun kivan arvonnan, kun teitä ihania lukijoita on rekisteröitynyt 500! ;)